Traumatisoitumisen vaikutus oppilaan koulunkäyntiin

dc.contributor.authorMäkinen, Kreetta
dc.contributor.departmentfi=OKL Rauma|en=Department of Teacher Education, Rauma|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Rauma)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2024-05-17T21:30:26Z
dc.date.available2024-05-17T21:30:26Z
dc.date.issued2024-05-08
dc.description.abstractTraumalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka ylittää lapsen emotionaalisen, henkisen tai fyysisen sietokyvyn. Traumaattinen kokemus aiheuttaa lapselle äärimmäistä pelkoa, kauhua tai avuttomuutta. Kokemus voi jättää myös pysyvän käsityksen siitä, ettei maailma ole hyvä ja turvallinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten traumatisoituminen vaikuttaa oppilaan koulunkäyntiin. Aihe on ajankohtainen Euroopassa syttyneen sodan vuoksi. Lisäksi suomalaista tutkimusta aiheesta on vähän. Tutkimus toteutetaan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Taustana tulosten analysoinnissa käytetään polyvagaalista teoriaa autonomisen hermoston toiminnasta. Tulokset koostuvat kolmesta osa-alueesta: Traumatisoituminen ja oppimisvaikeudet, traumatisoitumisen vaikutus oppilaan käyttäytymiseen koulussa sekä traumatisoituneen sosiaaliset suhteet koulussa. Tulosten mukaan tutkijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että pitkäaikaisella traumatisoitumisella on yhteys heikompaan kognitiiviseen ja älylliseen toimintaan. Traumatisoitumisen vaikutusta oppimiseen on tutkittu erityisesti äidinkielen osa-alueilla. Toistuvan pahoinpitelyn kohteeksi joutuneilla oli heikommat lukutaitopisteet, heikompi verbaalinen ymmärrys ja sanavarasto sekä hitaampi asioiden käsittelykyky. Tutkimus osoitti, että traumatisoituneilla oli kahdenlaista käytöstä. Koulussa esiintyvät käytösmallit jaettiin ylä- ja alivireään käytökseen. Opettajat kokivat traumaoireilevat oppilaat kiistatta haastavimmiksi. Traumatisoituneet oppilaat puolestaan kokivat, ettei opettajilla ollut halua tai kykyä auttaa heitä traumakokemusten jälkeen. Traumatisoituneiden sosiaalisissa suhteissa oli haasteita sekä suhteessa opettajaan että suhteessa toisiin oppilaisiin. Väkivaltaa kokeneilla oli erään tutkimuksen mukaan taipumusta kiusata, lyödä tai alistaa muita oppilaita. Toisaalta traumatisoitunut saattoi vetäytyä ja pyrkiä näkymättömyyteen. Traumatisoituneilla oli vaikeuksia tulkita verbaalisia tai sanattomia vihjeitä ja luokkahuone saattoi olla heille liian pelottava otollista oppimista ajatellen.
dc.format.extent29
dc.identifier.olddbid194256
dc.identifier.oldhandle10024/177311
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1559
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024051732079
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/177311
dc.subjectTrauma, oppilas, opettaja, koulunkäynti
dc.titleTraumatisoitumisen vaikutus oppilaan koulunkäyntiin
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Traumatisoitumisen%20vaikutus%20oppilaan%20koulunk%C3%A4yntiin.pdf
Size:
258.98 KB
Format:
Adobe Portable Document Format