Logistiikkaselvitys 2025

Abstract

Järjestyksessään 13. Logistiikkaselvitys 2025:n erityisteemana on yritysten toimitusketjujen resilienssi, ja se on toteutettu yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa osana sen Logistiikka 2030-ohjelmaa.

Selvitys tarkastelee myös Suomen logistista toimintaympäristöä sekä yritysten toimitusketjujen tunnuslukuja. Mm. logistiikkakustannuksista on kertynyt maailman pisin ja laajin yhdenmukaisesti kerätty kansallinen kyselyaineisto.

Kysely toteutettiin välillä marraskuu 2025 tammikuu 2026, ja siihen vastasi lähes 900 suomalaista teollisuuden (ml. rakentaminen), kaupan ja logistiikka-alan yritystä.

Tyytyväisimpiä toimintaedellytyksiinsä sijaintipaikkakunnallaan ovat Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla sijaitsevat yritykset. Heikoimmat arviot antoivat Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa sijaitsevat yritykset. Liikenneinfrastruktuurin kunto arvioitiin paremmaksi kuin vuonna 2022. viisiportaisella asteikolla (1–5) koko maan keskiarvo on 2,66 (2,23 vuonna 2022). Tyytyväisimpiä infrastruktuurin tekniseen kuntoon ovat yritykset Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Erot maan sisällä näyttäisivät näiltä osin kasvavan.

Yritysten ja toimialojen liikevaihdoilla painotetut teollisuuden ja kaupan alan logistiikkakustannukset olivat vuonna 2025 keskimäärin 14,4 % liikevaihdosta (vuonna 2022 noin 13,5 %), ja ne olivat 48 mrd. euroa (50,5 mrd. euroa vuonna 2022). Suomeen näistä kohdistui noin 31,3 mrd. euroa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna tämä vastaa noin 11,1 %:a (vuonna 2022 noin 12,5 %). Kuljetuskustannusten osuus logistiikkakustannuksista laski 0,3 %-yksikköä ja varastoon sitoutuneen pääoman 0,2 %-yksikköä, mutta hallinto- ja muut kuluerät nousivat vastaavasti enemmän edelliseen vertailukohtaan (2022) verrattuna.

Alkuvuoden 2026 tapahtumat mm. Hormuzin salmen osalta tarkoittavat kuitenkin, että vuodenvaihteessa 2025-2026 kerätyt tiedot eivät ainakaan logistiikkakustannusten osalta enää täysin vastaa raportin julkaisuajankohdan tilannetta kesäkuun alussa 2026.

Erityisesti kysynnän vaikean ennakoitavuuden, poliittisten riskien ja sääntelyn muutosten aiheuttamien haittojen koettiin kasvaneen jonkin verran vuodesta 2022. Lisäksi logistiikkayritysten kärkihuolia oli osaavan henkilöstön saatavuus. Valtaosa koetuista riskeistä oli viisiportaisella asteikolla edelleen alle keskitason. Teollisuuden ja kaupan osalta materiaalin saatavuusongelmat näyttävät jonkin verran hellittäneen.

<b>Logistiikkaselvitys 2025 (National Logistics Survey Finland 2025)</b>

The 13th National Logistics Survey Finland 2025 focuses on corporate supply chain resilience as its special theme. The survey was carried out in cooperation with the National Emergency Supply Agency as part of the agency’s Logistics 2030 programme.

The report also examines Finland’s logistical operating environment as well as key indicators related to corporate supply chains. Among other topics, the survey has produced the world’s longest and most comprehensive nationally collected and consistently compiled dataset on logistics costs.

Nearly 900 Finnish companies from industry (including construction), trade, and the logistics sector participated in the survey, which was conducted between November 2025 and January 2026.

Companies located in Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, and Uusimaa were the most satisfied with their local operating conditions. The weakest assessments were given by companies located in Central Ostrobothnia, Kainuu, and South Karelia. The condition of transport infrastructure was assessed as better than in 2022. On a five-point scale (1–5), the national average was 2.66 (compared with 2.23 in 2022). Companies in Uusimaa, Kanta-Häme, and North Ostrobothnia were the most satisfied with the technical condition of infrastructure. In this respect, regional disparities within the country appear to be increasing.

Weighted by company and industry turnover, logistics costs in the industrial and trade sectors averaged 14.4% of turnover in 2025 (approximately 13.5% in 2022), amounting to EUR 48 billion (EUR 50.5 billion in 2022). Of this total, approximately EUR 31.3 billion was generated within Finland. Relative to GDP, this corresponded to approximately 11.1% (around 12.5% in 2022). The share of transport costs in total logistics costs decreased by 0.3 percentage points and the share of capital tied up in inventories by 0.2 percentage points, while administrative and other cost items increased correspondingly compared to the previous reference year (2022).

However, developments in early 2026, including those related to the Strait of Hormuz, mean that the data collected at the turn of 2025–2026 no longer fully reflect the cost situation at the time of the report’s publication in early June 2026.

In particular, the adverse impacts caused by the unpredictability of demand, political risks, and changes in regulation increased somewhat compared to 2022. For logistics companies, the availability of skilled personnel was among the top concerns. Most perceived risks nevertheless remained below the midpoint on a five-point scale. For industry and trade, material availability problems appear to have eased somewhat.

<b>Logistiikkaselvitys 2025 (“Logistikutredningen 2025”)</b>

Den 13:e Logistikutredningen 2025 har företagens resiliens i leveranskedjorna som sitt specialtema. Utredningen har genomförts i samarbete med Försörjningsberedskapscentralen inom ramen för centralens program Logistik 2030.

Rapporten granskar också Finlands logistiska verksamhetsmiljö samt nyckeltal relaterade till företagens leveranskedjor. Bland annat har undersökningen gett upphov till världens längsta och mest omfattande nationellt insamlade och enhetligt sammanställda datamaterial om logistikkostnader

Nästan 900 finländska företag inom industrin (inklusive byggbranschen), handeln och logistiksektorn deltog i undersökningen, som genomfördes mellan november 2025 och januari 2026,

Företag i Egentliga Tavastland, Päijänne-Tavastland, Birkaland och Nyland var mest nöjda med sina lokala verksamhetsförutsättningar. De svagaste bedömningarna gavs av företag i Mellersta Österbotten, Kajanaland och Södra Karelen.

Transportinfrastrukturens skick bedömdes vara bättre än år 2022. På en femgradig skala (1– 5) var det nationella medelvärdet 2,66 (jämfört med 2,23 år 2022). Företag i Nyland, Egentliga Tavastland och Norra Österbotten var mest nöjda med infrastrukturens tekniska skick. I detta avseende verkar de regionala skillnaderna inom landet öka.

Viktade enligt företagens och branschernas omsättning uppgick logistikkostnaderna inom industri- och handelssektorn år 2025 i genomsnitt till 14,4 % av omsättningen (cirka 13,5 % år 2022), vilket motsvarade 48 miljarder euro (50,5 miljarder euro år 2022). Av detta uppstod cirka 31,3 miljarder euro i Finland. I förhållande till bruttonationalprodukten motsvarade detta cirka 11,1 % (omkring 12,5 % år 2022). Transportkostnadernas andel av logistikkostnaderna minskade med 0,3 procentenheter och det kapital som var bundet i lager med 0,2 procentenheter, medan administrations- och övriga kostnadsposter ökade i motsvarande grad jämfört med den föregående jämförelseperioden (2022).

Händelserna i början av 2026, bland annat beträffande Hormuzsundet, innebär dock att de uppgifter om logistikkostnader som samlades in vid årsskiftet 2025–2026 inte längre fullt ut motsvarar situationen vid tidpunkten för rapportens publicering i början av juni 2026.

Särskilt de upplevda negativa effekterna av svårförutsägbar efterfrågan, politiska risker och förändringar i regleringen ökade något jämfört med år 2022. För logistikföretagen hörde tillgången på kompetent arbetskraft till de största orosmomenten. Majoriteten av de upplevda riskerna låg ändå fortfarande under medelnivån på en femgradig skala. För industrin och handeln verkar problemen med materialtillgång ha lättat något.