Hyvä ruoka, parempi mieli : ruokaturvattomuuden ja muilta kotitalouksilta saadun taloudellisen tuen yhteys subjektiiviseen hyvinvointiin eurooppalaisissa kotitalouksissa

Abstract

Viime vuosikymmeninä köyhyystutkijat ovat kiinnittäneet huomiota köyhien kotitalouksien ruokaturvattomuuteen Euroopassa. Materiaalisten olosuhteiden lisäksi tärkeänä näkökulmana on pidetty myös ruokaturvattomuuden hyvinvointivaikutusten tutkimista. Tämä tutkielma tarkastelee ruokaturvattomuuden ja muilta kotitalouksilta saadun taloudellisen tuen yhteyttä subjektiiviseen hyvinvointiin eurooppalaisissa kotitalouksissa. Tarkoituksena on kuvailla ruokaturvattomuuden hyvinvointivaikutuksia ja selvittää, toimiiko ruokaturvattomuus moderoivana tekijänä muilta kotitalouksilta saadun taloudellisen tuen ja subjektiivisen hyvinvoinnin välisessä yhteydessä. Tutkielmassa aineistona toimivaa Eurostatin EU-SILC tulo- ja elinolokyselyä vuodelta 2018 analysoidaan kuvaavien tilastollisten menetelmien lisäksi lineaarisen regressioanalyysin päävaikutus- ja interaktiomalleilla. Tulokset kertovat, että ruokaturvattomuus on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kaikkiin subjektiivisiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Ruokaturvattomissa kotitalouksissa elävät kokivat muita harvemmin positiivisia tunteita, useammin negatiivisia tunteita ja olivat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä. Muilta kotitalouksilta saatu taloudellinen tuki on puolestaan yhteydessä heikompaan emotionaaliseen hyvinvointiin sekä positiivisten että negatiivisten tunteiden osalta. Elämään tyytyväisyyden ja taloudellisen tuen välillä ei havaita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Ruokaturvattomuuden moderoivaa vaikutusta analysoitaessa havaitaan, että ruokaturvattomissa kotitalouksissa taloudellisen tuen vaikutus subjektiiviseen hyvinvointiin on samansuuntainen eli emotionaalista hyvinvointia heikentävä, mutta muita kotitalouksia voimakkaampaa. Tutkielman perusteella ruokaturva näyttäytyy tärkeänä subjektiivisen hyvinvoinnin edellytyksenä köyhille kotitalouksille. Aiemman tutkimuksen valossa tarkasteltuna saatu taloudellinen tuki vaikuttaa heikentävän subjektiivista hyvinvointia alentuneen autonomian kokemuksen sekä auttamissuhteeseen liittyvien ristiriitojen perusteella. Ruokaturvattomuutta vähentämällä kitketään haavoittuvien ihmisryhmien kokemaa inhimillistä kärsimystä.