Waka-runouden kääntäminen suomeksi

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan klassisen japanilaisen waka-runouden suomennosta Sugawara no Takasuen tyttären kirjoittamasta Keisarinnan hovineidon päiväkirjasta (Sarashina nikki), erityisesti siitä näkökulmasta, miten runoudelle ominaiset retoriset rakenteet välittyvät suomen kielelle käännösprosessin kautta. Tutkimus keskittyy muun muassa kakekotoban (sanaleikit), engon (assosiatiiviset sanaparit) ja substantiiviloppujen (lauseen päättyminen substantiiviin) kaltaisten runollisten keinojen analyysiin sekä siihen, millaisia esteettisiä, kieliopillisia ja kulttuurisia haasteita näiden kääntäminen aiheuttaa. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii Walter Benjaminin käännösteoria ja kielifilosofia, erityisesti hänen käsityksensä puhtaasta kielestä ja intention käsitteestä, jotka tarjoavat filosofisen lähestymistavan kääntämiseen tekstienvälisen resonanssin ja moniäänisyyden rakentamisen välineenä. Aineistona käytetään Sugawara no Takasuen tyttären kirjoittaman päiväkirjan japaninkielistä alkuperäisteosta (Akiyama 2017) sekä sen suomennosta (Pölkki 2005). Metodologisesti tutkielma hyödyntää lähilukua ja vertailevaa analyysiä, ja analysoin kielellisiä muutoksia, merkityksen säilymistä ja käännösstrategioita. Tutkimuksen keskeiset havainnot osoittavat, että waka-runouden kääntäminen vaatii poikkeuksellista hienovaraisuutta ja tietoista estetiikan sekä merkitysrakenteiden säilyttämistä. Benjaminin kieliteoria tarjoaa tässä yhteydessä uudenlaisen näkökulman kääntämiseen – ei pelkästään merkityksen siirtämisenä, vaan kieltenvälisten intentioiden uudelleenrakentamisena, jossa runon sisäinen suunta ja poeettinen lataus pyritään säilyttämään muodonmuutoksista huolimatta. Tutkielma myös korostaa selittävien huomautusten merkitystä runokäännöksissä: ne voivat auttaa lukijaa ymmärtämään kulttuurisia eroja, kääntäjän valintoja ja alkuperäisen tekstin syvärakenteita, jotka eivät välttämättä välity pelkän käännöksen kautta. Näin käännös toimii ei vain kielten välillä, vaan myös kulttuurien, aikakausien ja poeettisten ilmaisutapojen sillanrakentajana.