Verkkoalustan ylläpitäjän vastuu huumausainerikoksessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan verkkoalustan ylläpitäjän rikosoikeudellista vastuuta verkkoalustalla tapahtuvista huumausainerikoksista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä perusteella verkkoalustan ylläpitäjä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen tilanteissa, joissa hän ei itse osallistu huumausaineiden myyntiin, mutta mahdollistaa tai edistää rikollista toimintaa ylläpitämällään alustalla. Erityisesti arvioidaan tekijävastuun, avunantovastuun sekä laiminlyöntiin perustuvan vastuun edellytyksiä rikosoikeudellisessa toimintaympäristössä. Tutkielma on lainopillinen, ja perustuu rikosoikeuden yleisten oppien, lainvalmisteluaineiston, oikeuskäytännön sekä oikeuskirjallisuuden analyysiin. Keskeisenä oikeustapauksena tarkastellaan korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2022:11 (Sipulikanava). Tutkielman perusteella verkkoalustan ylläpitäjän rikosoikeudellinen vastuu voi perustua aktiivisiin toimiin, jotka muodostavat olennaisen osan huumausainekaupan toteutumisesta. KKO 2022:11 osoittaa, että ylläpitäjä voidaan katsoa huumausaineen välittäjäksi silloin kun hänen toimintansa mahdollistaa ja edistää järjestelmällisesti huumausainekauppaa. Pelkkä tietoisuus rikollisesta toiminnasta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti riitä vastuun syntymiseen. Tutkielmassa arvioidaan lisäksi, että voiko EU:n digipalveluasetus synnyttää verkkoalustan ylläpitäjälle erityisen oikeudellisen velvollisuuden puuttua laittomaan sisältöön. Laiminlyöntiin perustuvan rikosoikeudellisen vastuun oikeustila on kuitenkin edelleen osittain epäselvä, ja edellyttää jatkossa tarkentavaa oikeuskäytäntöä.