Huijarisyndrooma ammatillisen osaamisen kaupallistamisessa työnhaussa ja urasuunnittelussa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella, miten huijarisyndrooma ilmenee ammatillisen osaamisen kaupallistamisessa yliopistossa työnhaun ja urasuunnittelun kontekstissa. Tutkielmassa keskitytään generalistialojen opiskelijoihin ja vastavalmistuneisiin tilanteissa, joissa heidän tulisi tunnistaa, esitellä ja hinnoitella osaamistaan työelämän kontekstissa. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että huijarisyndroomaan liittyvä epävarmuus voi vaikeuttaa oman osaamisen tunnistamista erityisesti silloin, kun yksilöltä edellytetään aktiivista osaamisensa markkinointia. Tutkimus keskittyy generalistialojen työnhakijoihin, joilla ammattirooli ei ole yksiselitteinen. Tutkielmassa huijarisyndroomaa tarkasteltiin kokemuksellisena ja sosiaalisesti rakentuvana ilmiönä, ei kliinisenä häiriönä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla. Haastateltavina oli kolme yliopiston ura- ja työelämäpalveluissa työskentelevää asiantuntijaa. Aineisto kerättiin helmikuussa 2026 etäyhteydellä toteutetuissa haastatteluissa. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysissa keskityttiin siihen, miten asiantuntijat kuvasivat huijarisyndroomalle tyypillisen epävarmuuden näkyvän työnhakijoilla työelämän ja urasuunnittelun kontekstissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että huijarisyndroomaan liittyvä epävarmuus ilmenee ammatillisen osaamisen kaupallistamisessa muun muassa vaikeutena tunnistaa, sanoittaa ja hinnoitella osaamista, vaikka objektiivista näyttöä kyvykkyydestä löytyisi. Epävarmuus näkyi aineistossa osaamisen vähättelynä, varovaisuutena sekä taipumuksena alihinnoitella omaa osaamista esimerkiksi palkkatoiveissa. Lisäksi tutkimus osoitti, että ura- ja työelämäasiantuntijoilla on käytössään useita tukikeinoja huijarikokemusten lieventämisessä.