Kohti koulua : vanhempien näkökulmia esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään vanhempien näkemyksiä onnistuneen koulun aloituksen edellytyksistä sekä heidän rooleissaan tapahtuvista muutoksista esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa. Lisäksi tarkastellaan vanhempien toiveita kodin ja koulun yhteistyölle. Tutkimus täydentää kasvatustieteellisen tutkimuskentän tietoa esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheesta vanhempien näkökulmasta. Tutkimus on tärkeä, sillä nivelvaiheessa toteutuneella sujuvalla siirtymällä on aiemman tutkimuksen perusteella positiivinen yhteys oppilaan hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin, kouluun kiinnittymiseen, opiskelumotivaatioon ja akateemiseen menestykseen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurien eroavaisuuksia. Nivelvaihetta kuvataan ekologisen systeemiteorian näkökulmasta kiinnittäen huomiota erityisesti vanhempien ja koulun rooleihin. Lisäksi tarkastellaan kodin ja koulun yhteistyötä asetettujen velvoitteiden ja toimintakulttuuristen odotusten kautta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena poikittaistutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin tammi- ja helmikuun aikana vuonna 2025. Tutkimukseen osallistui 10 eteläsuomalaista esiopetusikäisen lapsen vanhempaa. Analyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksista kävi ilmi, että näkemykset onnistuneen koulun aloituksen edellytyksistä, vanhempien roolien muutoksista ja kodin ja koulun yhteistyölle asetetut toiveet nivoutuivat tiiviisti yhteen. Kodin ja koulun vastavuoroisen mukautumis- ja sopeutumisprosessin arvioitiin hyödyttävän molempia osapuolia. Ajatukset onnistuneen koulun aloituksen edellytyksistä olivat kollektiivisesti jaettuja. Lasten sosiaaliset suhteet ja psyykkinen hyvinvointi nousivat vastauksissa erityisesti esille. Sen sijaan koulun aloitusta koskevat huolet olivat näitä yksilöllisemmin koettuja. Vanhemmat tiedostivat esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuurien eroavuuden. He arvioivat suhteen koulun opettajaan muuttuvan etäiseksi ja tiedotuskäytäntöjen koko luokkayhteisöä koskevaksi. Tämän arvioitiin asettavan tarpeita vanhempien roolimuutoksille sekä suhteessa koulua että omaa lasta kohtaan. Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen arvioitiinkin muuttuvan aiempaa aktiivisemmaksi ja koulua kohtaan passiivisemmaksi. Vanhemmat toivoivat toimivan yhteyden muodostumista opettajaan, tietoa omaa lasta koskien sekä toimijuutta kodin ja koulun yhteistyössä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheyhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Koska tämän tutkimuksen kohderyhmän lapset osallistuivat esiopetukseen varhaiskasvatusyksiköiden yhteydessä, jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella myös muiden esiopetusmuotojen yhteydessä tapahtuvia siirtymiä vanhempien näkökulmista. Myös lasten omille kokemuksille nivelvaiheesta tulisi antaa painoarvoa ja huomioida tulevissa tutkimuksissa. Kodin ja koulun yhteistyömuotojen kansallinen ja kansainvälinen vertailu voisi niin ikään tarjota välineitä uusien käytäntöjen kehittämiseen.