Opettajan ammatin vetovoimaisuus ja käsitykset opettajan työstä lukiolaisten näkökulmasta
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset534
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
2010-luvun loppupuolella opettajankoulutuksen hakijamäärissä tapahtui selkeä lasku. Vaikka
hakijamäärä on tämän jälkeen noussut, se ei ole saavuttanut samanlaista suosiota mitä ennen. Tästä
huolimatta opettajankoulutus nähdään Suomessa vieläkin hakupainealana. Tässä tutkimuksessa
selvitettiin opettajan ammatin vetovoimaisuutta, ja tätä tutkittiin lukiolaisten näkökulmasta
tarkastelemalla lukiolaisten motiiveja harkita opettajan ammattia uravalintana. Lisäksi tutkimuksessa
oltiin kiinnostuneita opettajan työn työntövoimatekijöistä sekä yleisesti lukiolaisten käsityksistä
opettajan työstä.
Tutkimuksessa käytettiin valmista haastatteluaineistoa. Haastattelut oli toteutettu
fokusryhmähaastatteluina, joiden pohjana toimia valmis kysymysrunko. Haastatteluihin osallistui 27
lukiolaista, jotka olivat kiinnostuneita opettajankoulutukseen hakeutumisesta. Osallistujat olivat
16–20-vuotiaita ja kolmen eri maakunnan alueilta. Vetovoimaisuutta käsittelevät tutkimuskysymykset
analysoitiin luokittelemalla ja lukiolaisten käsityksiä analysoitiin tyypittelemällä.
Lukiolaisia opettajan ammattiin motivoivat eniten altruistiset motivaatiotekijät, joihin kuuluvat halu
kasvattaa, opettaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan sekä halu työskennellä lasten ja nuoressa parissa.
Suurimmaksi työntövoimatekijäksi osoittautui yhteiskunnalliset haasteet, johon lukeutui muun muassa
suuret ryhmäkoot ja resurssien vähäisyys. Lukiolaisten käsityksistä opettaja työstä muodostettiin kaksi
ideaalityyppiä, negatiivinen ja positiivinen tyyppi. Negatiivisen tyypin vastauksissa korostui
koulutuksen riittämättömyys sekä työn kuormittavat puolet ja positiivisen tyypin vastauksissa sen
sijaan korostui myönteiset käsitykset opettajan työstä.
Altruististen motivaatiotekijöiden suosio vastauksissa oli yhteneväinen aikaisempien tutkimusten
kanssa. Yhteiskunnallisten haasteiden nouseminen suureksi työntövoimatekijäksi saattaa selittyä sillä,
että koulujen resurssipuutteet ovat olleet vahvasti esillä mediassa viime aikoina. Lukiolaisilla oli
kattava käsitys opettajan työn didaktisesta puolesta, mutta pedagoginen osaaminen jäi vähäisemmälle
huomiolle. Tämä saattaa selittyä sillä, että opettajan didaktinen rooli on näkyvämpi oppilaalle.