Opettajan ammatin vetovoimaisuus ja käsitykset opettajan työstä lukiolaisten näkökulmasta

dc.contributor.authorRieppo, Eerika
dc.contributor.authorKautto, Jenni
dc.contributor.departmentfi=OKL Turku|en=Department of Teacher Education, Turku|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Turku)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2024-04-22T21:03:11Z
dc.date.available2024-04-22T21:03:11Z
dc.date.issued2024-04-11
dc.description.abstract2010-luvun loppupuolella opettajankoulutuksen hakijamäärissä tapahtui selkeä lasku. Vaikka hakijamäärä on tämän jälkeen noussut, se ei ole saavuttanut samanlaista suosiota mitä ennen. Tästä huolimatta opettajankoulutus nähdään Suomessa vieläkin hakupainealana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin opettajan ammatin vetovoimaisuutta, ja tätä tutkittiin lukiolaisten näkökulmasta tarkastelemalla lukiolaisten motiiveja harkita opettajan ammattia uravalintana. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita opettajan työn työntövoimatekijöistä sekä yleisesti lukiolaisten käsityksistä opettajan työstä. Tutkimuksessa käytettiin valmista haastatteluaineistoa. Haastattelut oli toteutettu fokusryhmähaastatteluina, joiden pohjana toimia valmis kysymysrunko. Haastatteluihin osallistui 27 lukiolaista, jotka olivat kiinnostuneita opettajankoulutukseen hakeutumisesta. Osallistujat olivat 16–20-vuotiaita ja kolmen eri maakunnan alueilta. Vetovoimaisuutta käsittelevät tutkimuskysymykset analysoitiin luokittelemalla ja lukiolaisten käsityksiä analysoitiin tyypittelemällä. Lukiolaisia opettajan ammattiin motivoivat eniten altruistiset motivaatiotekijät, joihin kuuluvat halu kasvattaa, opettaa ja vaikuttaa yhteiskuntaan sekä halu työskennellä lasten ja nuoressa parissa. Suurimmaksi työntövoimatekijäksi osoittautui yhteiskunnalliset haasteet, johon lukeutui muun muassa suuret ryhmäkoot ja resurssien vähäisyys. Lukiolaisten käsityksistä opettaja työstä muodostettiin kaksi ideaalityyppiä, negatiivinen ja positiivinen tyyppi. Negatiivisen tyypin vastauksissa korostui koulutuksen riittämättömyys sekä työn kuormittavat puolet ja positiivisen tyypin vastauksissa sen sijaan korostui myönteiset käsitykset opettajan työstä. Altruististen motivaatiotekijöiden suosio vastauksissa oli yhteneväinen aikaisempien tutkimusten kanssa. Yhteiskunnallisten haasteiden nouseminen suureksi työntövoimatekijäksi saattaa selittyä sillä, että koulujen resurssipuutteet ovat olleet vahvasti esillä mediassa viime aikoina. Lukiolaisilla oli kattava käsitys opettajan työn didaktisesta puolesta, mutta pedagoginen osaaminen jäi vähäisemmälle huomiolle. Tämä saattaa selittyä sillä, että opettajan didaktinen rooli on näkyvämpi oppilaalle.
dc.format.extent42
dc.identifier.olddbid193921
dc.identifier.oldhandle10024/176978
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/18995
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024042220149
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/176978
dc.subjectopettajantyö, opettajantyöhön hakeutuminen, lukiolaiset, motiivit, työntövoimatekijät, käsitykset opettajan työstä
dc.titleOpettajan ammatin vetovoimaisuus ja käsitykset opettajan työstä lukiolaisten näkökulmasta
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Pro_gradu_tutkielma_Kautto_Rieppo.pdf
Size:
655.22 KB
Format:
Adobe Portable Document Format