Mahasyövän sekä ruokatorven alaosan syövän hoito : perioperatiivinen sytostaattihoito (EOX), PET-vaste ja leikkaushoito
Ladataan...
1.09 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2661
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Euroopassa mahalaukun syöpään sairastuneista viiden vuoden kuluttua on elossa noin 25% ja ruokatorvisyövän kohdalla luku on vielä huonompi. Perioperatiivisen kemoterapian yhdistäminen leikkaushoitoon on todettu parantaneen radikaalisti leikattujen maha-, kardia- sekä ruokatorvisyöpäpotilaiden ennustetta (Cunningham ym. 2006). Preoperatiivinen kemoterapia kuitenkin altistaa potilaita sivuvaikutuksille ja pahimmassa tapauksessa saattaa viivyttää tarpeellista leikkaushoitoa. Positroniemissiotomografia-kuvausta (PET) on käytetty preoperatiivisen sytostaattihoidon metabolisen vasteen arvioinnissa (Lordick ym. 2007) mahdollisesti ohjaamaan hoidon suunnittelua ja toteutusta.
Tämän retrospektiivisen tutkimusprojektin tarkoituksena oli selvittää leikkauksella hoidettujen maha- ja ruokatorvisyöpäpotilaiden ennustetta sekä selvittää perioperatiivisesti kemoterapialla (epirubisiini-oksaliplatiini-kapesitabiini, EOX) hoidettujen potilaiden preoperatiivista metabolista vastetta PET-kuvantamisella ja metabolisen vasteen mahdollista vaikutusta potilaiden ennusteeseen.
Aineistoon valittiin Tyksissä vuosina 2013-2016 sekä radikaalisti että palliatiivisesti leikatut mahasyöpää ja ruokatorven alaosan syöpää sairastaneet potilaat. Erityispainotuksena tutkimuksessa ovat EOX-hoidetut potilaat, joilla on todettu paikallisesti levinnyt adenokarsinooma ja jotka on leikattu radikaalikirurgian mukaisesti parantavan leikkauksen ajatuksella (kuratiivinen intentio).
Tutkimuksessa havaittiin, että EOX-hoitoja saaneilla elinajan mediaani oli selvästi pidempi kuin potilailla, jotka eivät saaneet preoperatiivista kemoterapiaa. PET-kuvausten vasteiden perusteella EOX-hoidot näyttäisivät tehoavan paremmin intestinaaliseen syöpätyyppiin ja myös elinajan ennuste on parempi verrattuna diffuusiin adenokarsinoomaan. Merkittävän PET-vasteen saaneilla potilailla elinaikaennuste vaikutti olevan pidempi verrattuna potilaisiin, joilla tauti eteni EOX-hoidoista huolimatta. Radikaalisti leikattujen potilaiden ennuste oli selvästi parempi verrattuna potilaisiin, joilla leikkaus ei ollut radikaali.