Arki lasten tarinoissa: 4.-luokkalaisten näkemyksiä hyvästä ja huonosta arkipäivästä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisena 4.-luokkalaiset lapset hahmottavat hyvän ja huonon arkipäivän. Aihetta lähestyttiin tutkimalla sitä, millaisia tarinoita he arjesta kirjoittavat. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, millaisia asioita ja tapahtumia he tarinoissaan liittävät hyvään arkipäivään ja millaisia huonoon arkipäivään. Lapsi nähtiin tässä tutkimuksessa aktiivisena, merkityksiä luovana lapsuuden asiantuntijana lapsitutkimuksen esittämän näkökulman mukaisesti.

Tämän tutkimuksen teoreettisessa taustassa lapsen arkea ja hyvinvoinnin rakentumista tarkasteltiin perheen, koulun, vapaa-ajan ja lainsäädännön kautta. Kyseiset arjen tekijät nähdään keskeisinä lapsen arjessa teorioissa ja aiemmissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen aihe lasten omasta tavasta ymmärtää arkea on kuitenkin jäänyt aiemmissa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle.

Tämä tutkimus oli otteeltaan laadullinen, fenomenografinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää. Kahden kehyskertomusvariaation avulla 20 lasta kirjoitti tarinan hyvästä ja 17 lasta huonosta arkipäivästä. Tutkimusaineisto analysoitiin pääosin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, mutta analyysia täydennettiin kvantifioimalla tarinoissa esiintyviä arjen tekijöitä.

Tutkimustulosten mukaan lasten hyvä arkipäivä rakentui positiivisista sosiaalisista suhteista, mielekkäästä tekemisestä, onnistumisen kokemuksista, sujuvista rutiineista ja ulkoisista olosuhteista, kuten hyvästä säästä. Huonoon arkipäivään yhdistettiin haastavat sosiaaliset suhteet, kipu ja loukkaantumiset, arjen sujumista vaikeuttavat tapahtumat kuten unohdukset ja sotkut, puutteelliset rutiinit ja ulkoisista olosuhteista huono sää. Jokainen lapsi kirjoitti tarinassaan myös koulusta, joka tuli tarinoissa esiin monien edellä mainittujen teemojen yhteydessä. Tulokset olivat pääosin samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa painottuen sosiaalisten suhteiden, koulun ja vapaa-ajan merkityksiin lapsen arjessa. Tarinat koostuivat keskenään samankaltaisista teemoista, mikä osoitti lasten näkevän arjen keskeiset asiat monimerkityksellisinä, sekä iloa tuottavina että toisinaan huolta aiheuttavina.