3D-kiinteistönmuodostus ja kiinteistön käyttötarkoitusten hallinnointi
769.25 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1938
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Suomessa käyttöönotettiin 1.8.2018 kolmiulotteinen kiinteistöjärjestelmä, jossa kiinteistöksi voidaan muodostaa maanpinnan ylä- tai alapuolinen vertikaalisesti ja horisontaalisesti määritelty itsenäinen osa. Muutoksen johdosta rakennukset voivat sisältää useita päällekkäisiä, vierekkäisiä ja sisäkkäisiä kiinteistöjä. Tutkielma tarkastelee 3D-kiinteistönmuodostusta keinona erottaa kiinteistön eri käyttötarkoitukset omiksi kiinteistöikseen ja arvioi, milloin 3D-kiinteistönmuodostus on käyttökelpoinen järjestely kiinteistön omistamiseen liittyvien vastuiden ja kustannusten kohdentamiseen kiinteistön eri käyttötarkoitusten kesken. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia edellytyksiä 3D-kiinteistön muodostamiselle ja rakentamiselle on lainsäädännössä asetettu sekä millaisiin kiinteistön omistamiseen liittyviin vastuisiin ja kustannuksiin 3D-kiinteistönmuodostuksella voidaan vaikuttaa. Lainopin keinoin tutkielma kokoaa yhteen seikat, joihin rakennushankkeeseen osallisen tulee kiinnittää huomioita, kun tarkoituksena on hyödyntää 3D-kiinteistönmuodostusta rakennushankkeen toteuttamisessa.
3D-kiinteistönmuodostuksen edellytyksiä arvioitaessa keskeiseksi muodostuu vaatimus tonttijaon tarkoituksenmukaisuudesta. Tarkoituksenmukaisuuden arviointiin vaikuttaa, sisältyykö kiinteistö tosiasialliseen rakennushankkeeseen ja voidaanko samaa lopputulosta saavuttaa muilla keinoin. Jälkimmäistä kriteeriä tulisi arvioida omistus- ja hallintasuhteiden selkeytymisen sekä järjestelyn kustannusvaikutusten kautta. Koska rakennuksen sisäisen 3D-kiinteistön käyttö on riippuvainen sen naapurikiinteistöistä, 3D-kiinteistöä koskevassa rakennuslupaharkinnassa edellytetään entistä laajempia selvityksiä naapurikiinteistöjen yhteisten toimintojen ja rakenteiden järjestämisestä. 3D-kiinteistönmuodostuksella ja kiinteistön luovutuksella voidaan vaikuttaa kiinteistön vakuusarvon määrittelyyn, kiinteistön eri käyttötarkoitusten välisiin kunnossapitovastuisiin ja kiinteistöverotukseen.
Kun rakennushankkeen omistus ja toteutus jakautuvat useammalle toimijalle, käyttötarkoituksen erottaminen omaksi 3D-kiinteistökseen näyttäytyy tehokkaampana ratkaisuna erityisesti kiinteistön vakuuskäytön ja omistajan suojan näkökulmasta verrattuna aiemmin käytössä olleisiin sopimusjärjestelyihin. Jos rakennushankkeen omistus ja toteutus jää yhdelle taholle, 3D-kiinteistönmuodostuksen puolesta puhuvat mahdolliset säästöt kiinteistöverotuksessa, kiinteistön vakuusarvon kasvu, mahdollisuus pilkkoa hankkeen toteutus rahoituskustannusten optimoimiseksi ja mahdollisuus myydä käyttämättä jäänyt rakennusoikeus kiinteistönä eteenpäin. 3D-kiinteistönmuodostukselle asetettuja edellytyksiä ei tulisi tulkita liian jäykästi, jotta järjestelmästä tulee todellisuudessa käyttökelpoinen vaihtoehto kiinteistöjen omistus- ja hallintasuhteiden järjestämiseksi.