Tilintarkastajan rotaation vaikutus mukautetun tilintarkastuskertomuksen esiintyvyyteen suomalaisilla pk-yrityksillä

Abstract

Tutkielman tarkoitus oli tutkia vaikuttaako tilintarkastajan rotaatio mukautetun tilintarkastuskertomuksen todennäköisyyteen suomalaisilla pk-yrityksillä. Rotaation on ajateltu parantavan tilintarkastajien riippumattomuutta ja sen kautta tilintarkastuksen laatua. Tutkielmassa käytettiin logistista regressioanalyysiä, jonka avulla rotaatio-muuttujan vaikutuksen voimakkuutta verrattiin aiemmista tutkimuksista tunnistettujen mukautetun tilintarkastuskertomuksen todennäköisyyttä selittävien muuttujien vaikutusten voimakkuuteen.

Tutkielman empiirinen aineisto koostuu 2481 yritysvuosihavainnon otoksesta, joka kerättiin yksinkertaisella satunnaisotoksella Voitto Plus -tietokannasta rajaamalla populaatio ensin yritysten koon osalta. Otos sisälsi 101 mukautettua tilintarkastuskertomusta ja 2380 vakiomuotoista tilintarkastuskertomusta. Laajan satunnaisotoksen miellettiin paremmin kuvastavan todellista populaatiota kuin pienemmän ositetun otannan ja siten lisäävän analyysin luotettavuutta.

Aiempien tutkimusten pohjalta muodostettiin odotukset selittävien muuttujien vaikutusten suunnasta. Näitä verrattiin logistisesta regressioanalyysistä ja tilastollisista testeistä saatuihin tuloksiin. Tutkielmassa käytettiin logistisen regressioanalyysin lisäksi Mann-Whitneyn U -testiä ja Khiin neliö -testiä. Saatujen regressiokertoimien luotettavuutta on varmistettu laskemalla regressiokertoimet myös Firthin logistisella regressioanalyysillä. Tuloksia ei voi ongelmitta yleistää suoraan populaatioon, koska regressiomallia ei ole ristiinvalidoitu toisella satunnaisotoksella, mutta tuloksien argumentoidaan olevan melko luotettavia laajan otoskoon takia.

Lopulliseen logistiseen regressiomalliin valikoituvat tilastollisesti merkitsevät muuttujat rotaatio, tappiollisuus, velkaantuneisuus, sekä Big 4 -asiakkuus. Tulosten perusteella tilintarkastajan rotaatio on positiivisesti tilastollisessa yhteydessä mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamisen todennäköisyyteen. Odotuksista poiketen havaittiin, että Big 4-asiakkuus oli negatiivisesti yhteydessä mukautetun tilintarkastuskertomuksen saamisen todennäköisyyteen ja yrityksen kokoa kuvaava muuttuja ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Huomioiden mukautetun tilintarkastuskertomuksen yleisesti ottaen matalan todennäköisyyden, näyttää rotaation käytännön vaikutus vähäiseltä. Tulosten tulkitaan tukevan tilintarkastajan rotaatioon kriittisesti suhtautuvaa tutkimuskirjallisuutta antaen evidenssiä suomalaisten pk-yritysten osalta.