Loppuvaiheen opettajaopiskelijoiden valmiudet huomioida ja tukea oppilaiden mielenterveyttä alakoulussa

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten kohta työelämään siirtyvät maisterivaiheen opiskelijat käsittävät mielenterveydelliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, miten he tunnistavat oireisiin viittaavia merkkejä ja miten he kokevat opettajakoulutuksen valmistavan heitä tähän. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä viidennen vuoden luokanopettajaopiskelijoita, joilla on työkokemusta, opetusharjoitteluiden, sijaisuuksien ja ohjaajatyön kautta. Tutkimuksessa toteutettiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka äänitettiin, litteroitiin sekä koodattiin. Analyysimenetelminä käytettiin temaattista analyysiä, sekä teoreettisen viitekehyksen ohjaamaa analyysiä. Tutkimustulokset osoittivat opettajaopiskelijoiden ymmärryksen mielenterveyden kehityksen kokonaiskuvan ekologisen systeemiteorian tasoilla. Opiskelijat tunnistivat erityisesti lähiympäristön sekä kodin ja koulun yhteistyön merkityksen, eli opettajaopiskelijat tunnistavat oppilaidensa mielenterveyden kehityksen teoriassa. Kuitenkin opettajaopiskelijat kokevat kaipaavansa selkeämpää, tapauskohtaista sisältöä opintoihinsa. Konkreettiset menetelmät ja oman roolin rajaus koulumaailmassa eivät tunnu opiskelijoiden mukaan selkeältä kokonaisuudelta ja ajatusta tällaisissa tilanteissa vierastetaan. Koulutuksen kehitys ei ole yksiselitteinen, ja siihen ei voida luoda yhtä kiteyttävää kurssia tai suoritusta, sillä se mielenterveyden tunnistaminen on monisyinen ja monitulkintainen. Opettajaopiskelijat korostavat myös mielenterveystaitojen saantia opintojen ulkoisten kokemusten kautta muodostuvana summana. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka opettajaopiskelijoilla on hallussaan teoreettinen tietopohja, heiltä puuttuu selkeä käsitys siitä, mitä pedagogisia taitoja mielenterveyden käsittely alakoulussa konkreettisesti vaatii.

This study examines the perceptions of Master’s level teacher students—soon entering the workforce—regarding factors influencing mental health development, their ability to recognize symptomatic signs, and their views on how teacher education prepares them for these tasks. The data for this qualitative study was collected by interviewing five fifth-year primary school teacher students who had gained work experience through teaching practice, substitute teaching, and instructional work. The study utilized semi-structured thematic interviews, which were recorded, transcribed, and coded. The data were analyzed using thematic analysis combined with a framework-guided theoretical analysis. The results indicate that teacher students understand the overall picture of mental health development through the levels of ecological systems theory. The students particularly recognized the significance of the immediate environment and the cooperation between home and school thus, they demonstrate a theoretical understanding of pupils' mental health development. However, the students feel a need for more explicit, case-specific content in their studies. According to the students, concrete methods and the boundaries of their professional role within the school environment remain unclear, and they feel apprehensive about facing such situations. Developing teacher education in this regard is not straightforward, and it cannot be condensed into a single course, as the recognition of mental health issues is complex and multifaceted. The students also emphasized that mental health support skills are a cumulative result of experiences gained outside their formal studies. In conclusion, while teacher students possess a theoretical knowledge base, they lack a clear understanding of the concrete pedagogical skills required to address mental health in a primary school setting.