Ammatillinen identiteetti luokanopettajien kertomuksissa : narratiivinen tutkimus ammatillisen identiteetin keskeisistä tekijöistä

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella luokanopettajien ammatilliseen identiteettiin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä luokanopettajien kirjoittamien kertomusten eli narratiivien avulla. Tutkimus oli lähestymistavaltaan laadullinen ja siinä käytettiin narratiivista tutkimusotetta. Tutkimuksella haluttiin selvittää millaiseksi tämän päivän luokanopettajat kokevat oman ammatillisen identiteettinsä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Tutkielmassa vastattiin kahteen tutkimusongelmaan: mistä tekijöistä luokanopettajan ammatillinen identiteetti muodostuu ja mitä yhteisiä ammatillisen identiteetin teemoja narratiiveista on löydettävissä. Tutkielman kohdejoukkona oli viisi luokanopettajaa kahdesta suomalaisesta peruskoulusta. Opettajilta kerättiin narratiivinen aineisto kirjallisesti sähköpostin välityksellä syyslukukaudella 2018. Aineisto analysoitiin käyttämällä narratiivien analyysia, jolla etsittiin aineistosta yhteisiä teemoja.

Teemat luokiteltiin Beijaardin, Verloopin ja Vermuntin (2000) tutkimuksen pohjalta ammatillisen identiteetin muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä, joita olivat opetusympäristö, opetuskokemus ja opettajan oma elämäkerta. Tutkimustuloksena löytyi kahdeksan luokanopettajan ammatillista identiteettiä kuvaavaa pääteemaa. Tulosten perusteella ammatillisen identiteetin muodostumisen keskeisiä elementtejä olivat toimintakulttuuri ja työyhteisö, yhteistyö ja vuorovaikutus, ammattitaito, elinikäinen oppiminen, henkilökohtaiset ominaisuudet ja arvot, aikaisempi elämänhistoria, työssä jaksaminen ja riittämättömyys, sekä tunne työn merkityksellisyydestä.

Luokanopettajan persoonallista identiteettiä ja arvomaailmaa pidettiin olennaisimpana osana opettajan ammatillista identiteettiä. Tuloksissa painottui myös opettajan työn muuttunut luonne. Painopisteen nähtiin siirtyneen opetuksesta enemmän kasvatuksen suuntaan, eli didaktiikasta ja aineenhallinnasta pedagogiikkaan. Vaatimusten nähtiin kasvaneen, mikä ilmeni riittämättömyyden kokemisena työssä. Ammatillinen identiteetti nähtiin prosessiluonteisena, ja se kytkeytyi tiiviisti elinikäisen oppimisen käsitteeseen, mikä on edellytys työssä pärjäämiselle ja menestymiselle. Ammatillisen identiteetin tarkastelu ja tiedostaminen ovat avainasemassa muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä.