”Hän näytti sitten pojan vierailun jälkeen et tilillä oli euro rahaa, sano et kun sekin lypsettiin tyhjiin” : Diakoniatyöntekijöiden näkemyksiä ikääntyneiden kokemasta taloudellisesta väkivallasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen ikääntyneiden kokemaa taloudellista väkivaltaa. Tarkemmin tutkimus keskittyy taloudelliseen väkivaltaan, jota ikääntyneisiin on kohdistanut heidän oma aikuinen lapsensa tai lapsenlapsensa. Taloudellisella väkivallalla tarkoitetaan toisen henkilön taloudellisen itsemääräämisoikeuden loukkaamista ja rahan välityksellä tapahtuvaa vahingoittamista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia taloudellisella väkivallalla on ikääntyneiden hyvinvointiin sekä tarkastella taloudellista väkivaltaa kokevien ikääntyneiden auttamiseen liittyviä tekijöitä. Tuotan tutkielmallani tietoa tutkimuskatveeseen jääneestä väkivallan muodosta ja kokijaryhmästä ja teen ilmiötä näkyvämmäksi. Tutkimukseni on kvalitatiivinen. Sen aineisto koostuu kahdentoista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniatyöntekijän haastattelusta. Ensimmäinen haastattelu toteutettiin lokakuussa 2024 ja loput kesä-elokuussa 2025. Aineiston analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa aiempi ikääntymistä, diakoniatyötä, väkivaltaa ja taloudellista väkivaltaa käsittelevä kirjallisuus. Tutkielman perusteella taloudellinen väkivalta vaikuttaa sitä kokevien ikääntyneiden taloudelliseen, fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin monin eri tavoin. Taloudellinen väkivalta aiheuttaa tutkimuksen mukaan muun muassa sitä kokevien ikääntyneiden vähävaraisuutta ja heidän taloudellisten tilanteidensa kriisiytymistä ja heikentää ikääntyneiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Se aiheuttaa myös jännitteitä ikääntyneiden perhesuhteissa ja voi johtaa eristäytymiseen muista ihmisistä. Taloudellista väkivaltaa kokevien ikääntyneiden auttaminen sisältää diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta kolme ulottuvuutta – diakoniatyöntekijän ammattitaidon, palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan, ja kulttuurien ja asenteiden ulottuvuudet. Diakonian asiakastyössä keskeistä on tutkimuksen perusteella esimerkiksi sensitiivisyys ja asiakaslähtöinen työote, palveluohjaus ja yhteistyötaidot sekä tietämys taloudellisesta väkivallasta. Tutkimuksen perusteella taloudellista väkivaltaa kokevien ikääntyneiden auttamisesta sekä taloudellisen väkivallan ennaltaehkäisemisestä vaikeaa tekee palveluiden saavutettavuuden ongelmat, resurssiniukkuus ja Petteri Orpon hallituksen leikkauspolitiikka. Auttamistyöhön vaikuttavat tutkimuksen perusteella myös taloudellisiin ongelmiin, väkivallan kokemiseen ja avun hakemiseen liittyvä häpeä ja stigmat. Ikääntyneiden kokemaa taloudellista väkivaltaa on tärkeää jatkossa tutkia enemmän ja entistä monipuolisemmin. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu diakoniatyöntekijöiden haastatteluista, eikä siten tavoita suoraan itse taloudellista väkivaltaa kokevien ikääntyneiden kokemusta. Heidän äänensä esiin tuominen tutkimuksessa on tärkeää. Jatkotutkimuksessa tulee selvittää muun muassa ikääntyneisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa vanhempi-lapsi-suhteen ulkopuolella, taloudellisen väkivallan riskitekijöitä sekä palveluasumisen piirissä olevien ikääntyneiden kokemuksia taloudellisesta väkivallasta.