"Aasialaiset arvot" naisten poliittisen johtajuuden esteenä Itä-Aasiassa

Abstract

Sukupuolten tasa-arvon puute poliittisessa johtajuudessa on säilynyt merkittävänä ongelmana maailmanlaajuisesti. Viime vuosikymmeninä tasa-arvokehityksessä on tapahtunut edistystä monella yhteiskunnan osa-alueella kuten koulutuksessa, mutta naisia on edelleen varsin vähän johtavissa poliittisissa rooleissa ja naiset ovat edelleen määrällisesti aliedustettuna parlamenteissa. Alle kolmasosa maailman parlamenteista oli naisten johtamia vuonna 2025. Erityisen silmiin pistävä on Itä- Aasian heikko tilanne, jossa Japani, Etelä-Korea ja Taiwan kuuluvat korkean tulotason maihin ja ovat alueen vakiintuneimpia demokratioita. Näin ollen vallitseva tilanne ei vastaa yhteiskuntien modernisoitumisen seurauksena saavutettua demokraattisen, taloudellisen ja institutionaalisen kehityksen tasoa. Naisten poliittisen aliedustuksen syitä on tutkittu sekä rakenteellisten että institutionaalisten tekijöiden kautta. Kummatkaan näistä eivät ole kyenneet riittävällä tavalla perustelemaan sukupuolten epätasa- arvoa politiikassa, joten monimutkaisen ilmiön tutkimiseksi on välttämätöntä tarkastella myös kulttuurisia tekijöitä. Aikaisempi tutkimus on havainnut, että tasa-arvoisilla asenteilla naisten poliittista johtajuutta kohtaan on yhteys naisten määrälliseen edustukseen parlamenttien alahuoneissa. Toisin sanoen, mitä suopeammin naisten poliittiseen johtajuuteen suhtaudutaan, sitä enemmän naisia on merkittävissä poliittisissa viroissa. Tässä tutkielmassa tutkitaan Japanissa, Etelä-Koreassa ja Taiwanissa ilmeneviä arvoja ja asenteita käsitteleviä kulttuurisia esteitä, joita naiset kohtaavat pyrkiessään politiikkaan. Tarkemmin tutkielmassa tutkitaan perinteisiä arvoja ja sukupuoli- ideologisia asenteita mittaavien muuttujien yhteyttä väitteeseen ” Kaiken kaikkiaan miehet ovat parempia poliittisia johtajia kuin naiset”. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa vaihtoehtoisiin modernisaatioteorioihin itäaasialaisesta näkökulmasta, käsittelee sukupuoli- ideologian käsitettä sekä hyödyntää lyhyesti sosiaalipsykologiasta johdettua roolien yhteensopivuusteoriaa (eng. Role Congruity Theory, RCT), joiden avulla pyritään perustelemaan ilmiön monimutkaista luonnetta Itä-Aasiassa. Tutkielman aineistona käytetään World Values Surveyn (WVS) - kyselytutkimusaineistoa Japanista, Etelä-Koreasta ja Taiwanista vuosilta 2017–2022. Tutkimusmenetelmänä on logistinen regressioanalyysi. Tutkielman tulokset osoittavat, että sukupuoli-ideologiset asenteet ovat aineistossa johdonmukaisin selittäjä suhtautumisessa väitteeseen miesten paremmuudesta poliittisina johtajina kaikissa kolmessa maassa. Perinteisten arvojen merkitsevyys jäi selvästi toissijaiseksi eritoten Taiwanin ja Etelä-Korean osalta, ja sen selitysvoima heikkeni entisestään, kun sukupuoli-ideologiaa mittaava muuttuja lisättiin analyysiin. Tulokset osoittavat lisäksi, että maiden välillä havaittiin huomattavia eroja eri tekijöiden merkittävyydessä sekä yleisesti asennoitumisessa naisten poliittiseen johtajuuteen. Tulokset tukevat näkemystä, jossa Itä-Aasia ei näyttäydy kulttuurisesti homogeenisena ja yhtenäisenä alueena. Ilmiön monimutkaisuutta lisää se, että sukupuoli-ideologia ja perinteiset arvot eivät näyttäytyneet täysin yhtenäisinä ilmiöinä. Tämä kyseenalaistaa joitakin modernisaatioteoriasta johdettuja oletuksia kulttuuristen arvojen yhtenäisestä kehityksestä.