Memristorit
Meriö, Mikko (2024-02-28)
Memristorit
(28.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403019528
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202403019528
Tiivistelmä
Tutkielmassa luodaan yleiskatsaus memristoreihin, eritellään termit ideaalinen ja laajennettu memristori, esitellään resistiivisen kytkennän ilmiö sekä yleisimmät memristorityypit, sekä kaksi memristorien käytännön sovelluskohdetta. Tutustuminen aiheeseen aloitetaan historiallisesta perspektiivistä esittelemällä memristorin alkuperäinen matemaattinen määritelmä vuodelta 1971. Tämän jälkeen käsitettä laajennetaan todellisten memristorilaitteiden mukaan tuomiseksi.
Memristorien toiminta perustuu resistiivisen kytkennän ilmiöön, eli tiettyjen materiaalien kykyyn muuttaa resistiivistä tilaansa irreversiibelisti. Tämä ilmiö voidaan saada aikaiseksi monilla eri menetelmillä, mikä on luonut laajan rintaman erilaisia memristorityyppejä. Yleisimmät tyypit käydään läpi yleisluontoisella tasolla.
Kaksi lupaavaa sovelluskohdetta memristoreille ovat resistiivinen hajasaantimuisti (RRAM) sekä neuroverkot. Memristorien omalaatuiset piirteet saattavat tehdä niistä ylivertaisia näissä sovelluskohteissa tulevina vuosina. Kehityksessä on tosin myös ongelmia, jotka on ensin ratkottava.
Memristorien toiminta perustuu resistiivisen kytkennän ilmiöön, eli tiettyjen materiaalien kykyyn muuttaa resistiivistä tilaansa irreversiibelisti. Tämä ilmiö voidaan saada aikaiseksi monilla eri menetelmillä, mikä on luonut laajan rintaman erilaisia memristorityyppejä. Yleisimmät tyypit käydään läpi yleisluontoisella tasolla.
Kaksi lupaavaa sovelluskohdetta memristoreille ovat resistiivinen hajasaantimuisti (RRAM) sekä neuroverkot. Memristorien omalaatuiset piirteet saattavat tehdä niistä ylivertaisia näissä sovelluskohteissa tulevina vuosina. Kehityksessä on tosin myös ongelmia, jotka on ensin ratkottava.