Suomenmaasta Ameriikkaan : Suomenkielisen kaunokirjallisuuden paikannimimaisema vuosina 1870–1940
Turunlahti, Jenni (2024-03-10)
Suomenmaasta Ameriikkaan : Suomenkielisen kaunokirjallisuuden paikannimimaisema vuosina 1870–1940
(10.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031911958
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031911958
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen suomenkielisen kaunokirjallisuuden autenttista paikannimistöä ja sen muodostamaa nimimaisemaa. Tutkimusaineistona käytän Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -tietokantaa, joka sisältää tutkielmaa tehdessäni 846 kaunokirjallista teosta.
Hyödynnän tutkimuksessani nimistöntutkimuksen ja erityisesti paikannimistöntutkimuksen teoriaa ja menetelmiä. Sovellan lisäksi nimimaiseman käsitettä kaunokirjallisuuden kontekstissa. Kotimaisen kaunokirjallisuuden nimimaiseman kuvaamisen lisäksi tutkimukseni tavoitteena on kirjallisen kartografian, avoimen datan prosessoinnin, nimentunnistuksen ja paikkatietojärjestelmien hyödyntämiseen perustuvan verkkosovelluksen nimistöntutkimukselle tarjoamien mahdollisuuksien esittely.
Kotimaisen kaunokirjallisuuden paikannimimaisema vuosien 1870 ja 1940 välillä näyttäytyy suomalaisena ja suomenkielisenä mutta kaukomaillekin kurottavana heijastumana aikansa historiallisesta, poliittisesta ja kulttuurisesta tilanteesta. Kun kansallisvaltiota muodostetaan, on kuvaavaa, että kaunokirjallisissa teksteissä yleisimmin esiintyy paikannimi Suomi useine rinnakkaismuotoineen. Kirjallisuudessa asutaan Suomenmaassa, matkaillaan Suomineidon käsivarressa ja kuollaan Suomenimaan puolesta. Kirjallisuus omalta osaltaan rakentaa, puolustaa tai uudelleen määrittelee Suomen valtakuntaa tai Suomen tasavaltaa. Joskus Suomi taipuu myös kansainväliseen muotoonsa Finland.
Maantieteellisesti Suomeen tai sen lähialueille, kuten Helsinkiin, Turkuun, Viipuriin tai Karjalaan sijoittuvien autenttisten paikkojen lisäksi kaunokirjalliset tapahtumat paikantuvat usein myös Amerikkaan (tai Ameriikkaan), kun 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomesta Pohjois-Amerikkaan suuntautuva siirtolaisuus tuo oman lisänsä suomenkielisen kirjallisuuden kartastoon. Kaunokirjallisuuden paikannimistöä ei voikaan tarkastella historiallisesta kontekstistaan irrallaan, ja historialliset tosiasiat ovat vahvasti läsnä suomenkielisen kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoilla, kirjailijoiden kuvittelemissa kylissä ja kaupungeissa, merten ja järvien rannoilla ja Lapin erämaan suojissa.
Hyödynnän tutkimuksessani nimistöntutkimuksen ja erityisesti paikannimistöntutkimuksen teoriaa ja menetelmiä. Sovellan lisäksi nimimaiseman käsitettä kaunokirjallisuuden kontekstissa. Kotimaisen kaunokirjallisuuden nimimaiseman kuvaamisen lisäksi tutkimukseni tavoitteena on kirjallisen kartografian, avoimen datan prosessoinnin, nimentunnistuksen ja paikkatietojärjestelmien hyödyntämiseen perustuvan verkkosovelluksen nimistöntutkimukselle tarjoamien mahdollisuuksien esittely.
Kotimaisen kaunokirjallisuuden paikannimimaisema vuosien 1870 ja 1940 välillä näyttäytyy suomalaisena ja suomenkielisenä mutta kaukomaillekin kurottavana heijastumana aikansa historiallisesta, poliittisesta ja kulttuurisesta tilanteesta. Kun kansallisvaltiota muodostetaan, on kuvaavaa, että kaunokirjallisissa teksteissä yleisimmin esiintyy paikannimi Suomi useine rinnakkaismuotoineen. Kirjallisuudessa asutaan Suomenmaassa, matkaillaan Suomineidon käsivarressa ja kuollaan Suomenimaan puolesta. Kirjallisuus omalta osaltaan rakentaa, puolustaa tai uudelleen määrittelee Suomen valtakuntaa tai Suomen tasavaltaa. Joskus Suomi taipuu myös kansainväliseen muotoonsa Finland.
Maantieteellisesti Suomeen tai sen lähialueille, kuten Helsinkiin, Turkuun, Viipuriin tai Karjalaan sijoittuvien autenttisten paikkojen lisäksi kaunokirjalliset tapahtumat paikantuvat usein myös Amerikkaan (tai Ameriikkaan), kun 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomesta Pohjois-Amerikkaan suuntautuva siirtolaisuus tuo oman lisänsä suomenkielisen kirjallisuuden kartastoon. Kaunokirjallisuuden paikannimistöä ei voikaan tarkastella historiallisesta kontekstistaan irrallaan, ja historialliset tosiasiat ovat vahvasti läsnä suomenkielisen kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoilla, kirjailijoiden kuvittelemissa kylissä ja kaupungeissa, merten ja järvien rannoilla ja Lapin erämaan suojissa.