Varhaiskasvatuksen opettajan ammatin jatkuvuus suvussa
Geisor, Camilla (2024-04-04)
Varhaiskasvatuksen opettajan ammatin jatkuvuus suvussa
(04.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040514908
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040514908
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa alan houkuttamattomuuden ja arvostuksen puutteen vuoksi. Pulaa on yritetty paikata koulutuspaikkoja lisäämällä ja työoloja parantamalla tuloksetta. Tämä tutkimus tutkii varhaiskasvatuksen opettajien mahdollisuuksia saada oma lapsensa kouluttautumaan varhaiskasvatuksen opettajaksi. Ammatin periytyvyys voisi olla avaintekijänä pulaa selättämässä. Koulussa toimivien opettajien ammatin on todettu olevan periytyvä. Varhaiskasvatuksen opettajan ammattia koskevasta periytyvyydestä ei ole tutkimuksia.
Tämän monimenetelmällisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kysely jaettiin sähköpostilla Rauman varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille. Kysely sisälsi 4 kysymystä, joista yksi oli avoin ja loput valintakysymyksiä. Avoin kysymys oli suunnattu ammatin perineille henkilöille, johon tuli vastauksia 23. Valintakysymyksiin vastasi 122 opiskelijaa. Kerätty kvantitatiivinen aineisto analysoitiin z-testillä. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Kvalitatiivisesta aineistosta nousi ammattiin hakeutumisen motiivien pohjalta neljä teemaa. Näitä olivat työkokemus alalta, lasten kanssa toimimisen tuttuus, vanhemman positiiviset kokemukset alalta sekä alan tuntuminen unelma-ammatilta. Teemoissa ilmeni kasvatusalalla työskentelevän äidin vaikutus alalle työntävänä tekijänä. Z-testin perusteella havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelun ja varhaiskasvatuksen opettajana toimivan vanhemman välillä.
Varhaiskasvatuksen opettajan ammatti todettiin periytyväksi. Ammatin jatkuvuuteen suvussa olivat kannustaneet äidin myönteiset puheet ammatistaan sekä äidin mahdollistamat työkokemukset alalta sekä lasten kanssa toimimisesta. Tutkimuksen perusteella äidin ei tarvinnut olla varhaiskasvatuksen opettaja saadakseen lapsensa varhaiskasvatuksen alalle, vaan hoitajana tai muulla tavoin lasten kanssa työskentely riitti.
Avainsanat: ammatin periytyvyys, varhaiskasvatuksen opettaja, koulutuksen periytyvyys, ammatinvalinta, suvussa jatkuvuus
Tämän monimenetelmällisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kysely jaettiin sähköpostilla Rauman varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille. Kysely sisälsi 4 kysymystä, joista yksi oli avoin ja loput valintakysymyksiä. Avoin kysymys oli suunnattu ammatin perineille henkilöille, johon tuli vastauksia 23. Valintakysymyksiin vastasi 122 opiskelijaa. Kerätty kvantitatiivinen aineisto analysoitiin z-testillä. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Kvalitatiivisesta aineistosta nousi ammattiin hakeutumisen motiivien pohjalta neljä teemaa. Näitä olivat työkokemus alalta, lasten kanssa toimimisen tuttuus, vanhemman positiiviset kokemukset alalta sekä alan tuntuminen unelma-ammatilta. Teemoissa ilmeni kasvatusalalla työskentelevän äidin vaikutus alalle työntävänä tekijänä. Z-testin perusteella havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelun ja varhaiskasvatuksen opettajana toimivan vanhemman välillä.
Varhaiskasvatuksen opettajan ammatti todettiin periytyväksi. Ammatin jatkuvuuteen suvussa olivat kannustaneet äidin myönteiset puheet ammatistaan sekä äidin mahdollistamat työkokemukset alalta sekä lasten kanssa toimimisesta. Tutkimuksen perusteella äidin ei tarvinnut olla varhaiskasvatuksen opettaja saadakseen lapsensa varhaiskasvatuksen alalle, vaan hoitajana tai muulla tavoin lasten kanssa työskentely riitti.
Avainsanat: ammatin periytyvyys, varhaiskasvatuksen opettaja, koulutuksen periytyvyys, ammatinvalinta, suvussa jatkuvuus