Kielitaito kilpailuvalttina : Kielitaidon vaikutus kilpailuetuun inhimillisen pääoman muotona
Antin, Verna (2024-04-29)
Kielitaito kilpailuvalttina : Kielitaidon vaikutus kilpailuetuun inhimillisen pääoman muotona
(29.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923824
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923824
Tiivistelmä
Erityisesti teknologian nopeatempoisen kehityksen sekä globalisaation kaltaiset megatrendit ovat muuttaneet liiketoimintaympäristöä perusteellisesti viime vuosikymmenten aikana. Muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi yritysten toimintaan. Kilpailu markkinoilla on kovempaa kuin koskaan aikaisemmin ja kilpailuedun saavuttaminen globaalissa maailmassa on vaikeutunut huomattavasti. Näin ollen ainutlaatuisten aineettomien omistuksien merkitys liiketoiminnan menestyksen kannalta on suuri. Inhimillisen pääoman merkitys osana aineettomia hyödykkeitä on kasvanut, sillä osaaminen on lähes kaiken yritystoiminnan keskeinen menestystekijä. Kielitaidon voidaan katsoa kuuluvan osaksi inhimillistä pääomaa. Vaikka kansainvälisen liiketoiminnan yleiskieli on englanti, tarvitaan laajempaa kielitaitoa kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen. Kielitaito mahdollistaa esimerkiksi sujuvan kommunikaation sekä sitä kautta tehokkaan operoimisen monikielisessä liiketoimintaympäristössä. Parhaimmillaan laajat kieliresurssit luovat osaltaan yritykselle kilpailuetua.
Tämä tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty erityisesti kansainväliseen liiketoimintaan, kilpailuetuun, inhimilliseen pääomaan sekä kielitaitoon perustuvia vertaisarvioituja artikkeleita johtamisen ja organisaatioteorian alan keskeisistä kausijulkaisuista. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, voiko kielitaidolla inhimillisen pääoman muotona saavuttaa kilpailuetua.
Kielitaidolla voidaan tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella todeta olevan yhteys kilpailuetuun, mutta yhteys ei ole yksiselitteinen. Menestyminen globaaleilla markkinoilla vaatii erityisesti inhimillisen pääoman resurssien yhdistämistä. Yhdistämällä inhimillisen pääoman resursseja uniikilla tavalla, yritys pystyy erottautumaan kilpailijoistaan ja mahdollisesti saavuttamaan jopa kilpailuedun. Englannin kielen hallitsevan aseman vuoksi muiden kielten osaamista ei kuitenkaan koeta yhtä tärkeäksi.
Jatkotutkimusta muiden kuin englannin kielen osaamisesta tarvitaan, jotta voidaan paremmin analysoida laajan kielitaidon merkitystä liiketoiminnan sekä kilpailuedun saavuttamisen kannalta. Suomen kontekstissa on tärkeää selvittää, millainen merkitys erityisesti Suomen tärkeiden kauppakumppaneiden Saksan sekä Ruotsin kielten osaamisella on muun muassa vientiyritysten toimintaan ja sitä kautta maan talouteen.
Tämä tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineistona on käytetty erityisesti kansainväliseen liiketoimintaan, kilpailuetuun, inhimilliseen pääomaan sekä kielitaitoon perustuvia vertaisarvioituja artikkeleita johtamisen ja organisaatioteorian alan keskeisistä kausijulkaisuista. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, voiko kielitaidolla inhimillisen pääoman muotona saavuttaa kilpailuetua.
Kielitaidolla voidaan tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella todeta olevan yhteys kilpailuetuun, mutta yhteys ei ole yksiselitteinen. Menestyminen globaaleilla markkinoilla vaatii erityisesti inhimillisen pääoman resurssien yhdistämistä. Yhdistämällä inhimillisen pääoman resursseja uniikilla tavalla, yritys pystyy erottautumaan kilpailijoistaan ja mahdollisesti saavuttamaan jopa kilpailuedun. Englannin kielen hallitsevan aseman vuoksi muiden kielten osaamista ei kuitenkaan koeta yhtä tärkeäksi.
Jatkotutkimusta muiden kuin englannin kielen osaamisesta tarvitaan, jotta voidaan paremmin analysoida laajan kielitaidon merkitystä liiketoiminnan sekä kilpailuedun saavuttamisen kannalta. Suomen kontekstissa on tärkeää selvittää, millainen merkitys erityisesti Suomen tärkeiden kauppakumppaneiden Saksan sekä Ruotsin kielten osaamisella on muun muassa vientiyritysten toimintaan ja sitä kautta maan talouteen.