Paimion kadunnimet ja niiden nimeämisperusteet : Tarkastelussa Vistan, Ylä-Vistan, Kriivarin, Tapiolan ja Saaren alueen väestöalueet
Lehtiranta, Luukas (2024-05-01)
Paimion kadunnimet ja niiden nimeämisperusteet : Tarkastelussa Vistan, Ylä-Vistan, Kriivarin, Tapiolan ja Saaren alueen väestöalueet
(01.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325330
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325330
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää Paimion kadunnimien nimeämisperusteet. Lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään, minkälainen prosessi on kadunnimien nimeämisen takana Paimiossa. Lopuksi tutkimus selvittää, miten tiedon nimeämisperusteista voisi esittää kunnallisen tason karttapalvelussa julkisen yleisön nähtäväksi. Nimeämisperusteet selvitetään lähdeaineistojen ja aineistolähtöisen luokittelun avulla. Nimeämisprosessia tarkastellaan haastattelulla ja nimeämisperusteiden esitystä karttapalvelussa tarkastellaan toisella haastattelulla sekä esimerkkialueella, joka on luotu paikkatieto-ohjelmistolla.
Tutkimuksen viitekehys ensiksi tarkastelee lyhyesti nimistöntutkimusta ja sen historiaa. Sitten viitekehyksessä tarkastellaan kadunnimistöä yleisesti, kadunnimistön keskeisiä käsitteitä ja kadunnimistön lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Seuraavaksi viitekehys tarkastelee Paimion kaupunkia yleisesti, Paimion kaavoitushistoriaa ja nimeämiskäytänteitä sekä lopuksi Paimion karttapalvelua. Viitekehyksen lopussa esitetään tutkimuksen tutkimusalue.
Tutkimuksessa käytetään aineistoina Paimion katurekisteriä ja monenlaisia lähdeaineistoja, kuten Maanmittauslaitoksen karttaa ja Kunnallislehtiä. Tutkimuksen molemmat haastattelut ovat puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluita. Haastateltavina olivat Paimion kaupungin kaavoituspäällikkö ja Paimion paikkatietopäällikkö. Kadunnimet luokitellaan kuuteen nimeämisperusteiden mukaiseen ryhmään: paikannimi-, henkilö-, rakennuskulttuuri-, aihepiiri-, ominaisuus- ja muu-ryhmään. Nimistötasoa havainnollistava esimerkkialue luodaan QGIS-paikkatieto-ohjelmistolla.
Tutkimusalueen 158 kadunnimestä 150 luokiteltiin ryhmiin. Kaikista yleisin nimeämisperuste oli aihepiiri; 49 % luokitelluista kadunnimistä kuului aihepiiri-ryhmään. Lisäksi tuloksissa esitetään muiden Paimion kadunnimistöön liittyvien selvitysten tuloksia. Näitä selvityksiä ovat esimerkiksi kadunnimien jälkiosien luokittelu ja tutkimusalueen entiset kaavatienimet. Seuraavaksi tuloksissa esitetään haastatteluiden tulokset. Lopuksi tuloksissa esitetään paikkatieto-ohjelmistolla luotu esimerkkialue, joka demonstroi nimistötason toteutusta kunnallisen tason karttapalvelussa. Paikkatietopäällikön haastattelulla ja esimerkkialueella osoitetaan, että nimistötaso on helppo toteuttaa Paimion karttapalvelussa. Keskustelussa tutkimuksen tuloksia tarkastellaan syvällisemmin ja liitetään viitekehykseen. Lisäksi keskustelussa pohditaan Paimion puutteellisia nimeämiskäytänteitä ja arkistointia, jotka vaikuttivat tutkimuksenprosessiin merkittävästi. Lopuksi keskustelussa pohditaan tutkimuksen tarkkuutta ja jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.
Tutkimuksen viitekehys ensiksi tarkastelee lyhyesti nimistöntutkimusta ja sen historiaa. Sitten viitekehyksessä tarkastellaan kadunnimistöä yleisesti, kadunnimistön keskeisiä käsitteitä ja kadunnimistön lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Seuraavaksi viitekehys tarkastelee Paimion kaupunkia yleisesti, Paimion kaavoitushistoriaa ja nimeämiskäytänteitä sekä lopuksi Paimion karttapalvelua. Viitekehyksen lopussa esitetään tutkimuksen tutkimusalue.
Tutkimuksessa käytetään aineistoina Paimion katurekisteriä ja monenlaisia lähdeaineistoja, kuten Maanmittauslaitoksen karttaa ja Kunnallislehtiä. Tutkimuksen molemmat haastattelut ovat puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluita. Haastateltavina olivat Paimion kaupungin kaavoituspäällikkö ja Paimion paikkatietopäällikkö. Kadunnimet luokitellaan kuuteen nimeämisperusteiden mukaiseen ryhmään: paikannimi-, henkilö-, rakennuskulttuuri-, aihepiiri-, ominaisuus- ja muu-ryhmään. Nimistötasoa havainnollistava esimerkkialue luodaan QGIS-paikkatieto-ohjelmistolla.
Tutkimusalueen 158 kadunnimestä 150 luokiteltiin ryhmiin. Kaikista yleisin nimeämisperuste oli aihepiiri; 49 % luokitelluista kadunnimistä kuului aihepiiri-ryhmään. Lisäksi tuloksissa esitetään muiden Paimion kadunnimistöön liittyvien selvitysten tuloksia. Näitä selvityksiä ovat esimerkiksi kadunnimien jälkiosien luokittelu ja tutkimusalueen entiset kaavatienimet. Seuraavaksi tuloksissa esitetään haastatteluiden tulokset. Lopuksi tuloksissa esitetään paikkatieto-ohjelmistolla luotu esimerkkialue, joka demonstroi nimistötason toteutusta kunnallisen tason karttapalvelussa. Paikkatietopäällikön haastattelulla ja esimerkkialueella osoitetaan, että nimistötaso on helppo toteuttaa Paimion karttapalvelussa. Keskustelussa tutkimuksen tuloksia tarkastellaan syvällisemmin ja liitetään viitekehykseen. Lisäksi keskustelussa pohditaan Paimion puutteellisia nimeämiskäytänteitä ja arkistointia, jotka vaikuttivat tutkimuksenprosessiin merkittävästi. Lopuksi keskustelussa pohditaan tutkimuksen tarkkuutta ja jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.