Lähiluonnon jakautuminen asuinalueiden sosioekonomisen aseman mukaan Turun kaupungissa

Abstract

Luonto on hyvin tärkeässä roolissa ihmisen hyvinvointia tarkasteltaessa, sillä se tarjoaa monia eri hyötyjä. Erityisesti kaupunkiympäristöissä luonnon läheisyyden merkitys korostuu, koska kaupungeissa luonto ei ole välttämättä niin helposti saavutettavissa kaikilla asuinalueilla. Kaupungistumisen myötä luontoalueet ovat kuitenkin vaarassa vähentyä kaupunkien kasvaessa ja tiivistyessä. Kaupungistuminen on myös vaikuttanut siihen, että ihmiset jakautuvat eri asuinalueille heidän sosioekonomisen asemansa perusteella. Tämä voi vaikuttaa siihen, että asuinalueet ovat epätasa-arvoisia keskenään. Myös epätasa-arvoisuus voi näkyä alueella olevan luonnon määrässä sekä laadussa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan miten eri asuinalueiden sosioekonominen asema vaikuttaa lähiluonnon laadulliseen ja määrälliseen jakautumiseen Turun kaupungissa rajatulla tutkimusalueella. Oletuksena tutkimuksessa on aikaisempien tutkimuksien perusteella se, että alueilla, joilla on korkeampi sosioekonominen asema, on myös enemmän lähiluontoa sekä se on laadullisesti parempaa. Aineistona Tutkimuksessa sosioekonomisen aseman tarkastelussa käytettiin Tilastokeskuksen tuottamaa Paavo-postinumeroalueittainen avoin tieto -aineistoa. Aineistosta hyödynnettiin postinumeroalueittain sosioekonomisia muuttujia, joiden avulla tehtiin sosioekonominen summaindeksi, joka kuvaa alueiden sosioekonomista asemaa. Lähiluonnon tarkastelussa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen tuottama CORINE 2018 -maanpeiteaineisto, josta valikoitiin lähiluonnoksi soveltuvat alueet. Aineistoja tarkasteltiin paikkatietomenetelmien avulla. Niiden pohjalta luotiin karttoja, joiden avulla voitiin tarkastella, miten lähiluonto jakautuu suhteessa sosioekonomiseen asemaan eri alueilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähiluonto jakautuu Turun kaupungissa tällä tutkimusalueella epätasa-arvoisesti. Sosioekonominen asema ei ole kuitenkaan suoraan siihen vaikuttava tekijä, sillä lähiluontoalueet eivät jakautuneet olettamuksen mukaan. Määrällisessä tarkastelussa sosioekonomisella asemalla ei ollut vaikutusta, mutta laadullisessa se osittain piti paikkansa siinä, että korkeamman sosioekonomisen aseman omaavilla alueilla oli lähiluonnon suhteen parempi tilanne. Tulokset eivät siis vastanneet aiemmissa tutkimuksissa tehtyä oletusta lähiluonnon jakautumisesta sosioekonomisen aseman mukaan. Tällä tutkimusalueella suurempi vaikutus näytti olevan sillä, miten kaukana alue sijaitsee keskustasta. Mitä kauemmas keskustasta mentiin, sitä parempi tilanne postinumeroalueilla oli lähiluonnon suhteen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Turku on kasvava kaupunki, jolloin kaupunkisuunnittelun tärkeys korostuu entisestään myös luonnon osalta. Ottamalla huomioon alueiden lähiluontoalueet, voidaan edistää kaupungeissa tasa-arvoisempaa kaupunkiympäristöä myös luonnon osalta. Tämä edistäisi ihmisten terveyttä sekä luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkialueilla.