Geneettisesti muokatut siat ihmisen siirtoelinten luovuttajina
Pöyhtäri, Ester (2024-05-08)
Geneettisesti muokatut siat ihmisen siirtoelinten luovuttajina
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631621
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631621
Tiivistelmä
Ksenotransplantaatio tarkoittaa eläimen elinten ja kudosten siirtoa ihmisiin. Ensimmäiset raportoidut ksenotransplantaatiot suoritettiin 1960-luvulla, kun simpanssilta siirrettiin munuaiset ja sydän kahteen potilaaseen. Sikaan elinluovuttajana päädyttiin simpanssien uhanalaisuuden vuoksi. Sika ja ihminen ovat fylogeneettisesti kaukana toisistaan, minkä vuoksi ensimmäiset ksenotransplantaatiot eivät olleet menestyksekkäitä. Merkittävimmiksi haasteiksi havaittiin hylkimisreaktiot, tulehdukset ja hyytymishäiriöt sekä zoonoosipatogeenisten mikro-organismien leviämisen riski.
Haasteisiin on kehitetty ratkaisuja CRISPR/Cas9-geenitekniikan avulla. Kyseisellä tekniikalla muokattuja sikoja kutsutaan GTKO-sioiksi. CRISPR/Cas9:än avulla GTKO-siasta on hiljennetty glykoproteiini α-1,3-galaktosyylitransferaasi 1 -geeni hylkimisreaktion estämiseksi. Ihmisen tulehdusta sääteleviä geenejä on viety sian genomiin, mikä on vähentänyt tulehdusreaktioita ja hyytymishäiriöitä. Zoonoosipatogeenit on hiljennetty RNA-interferenssitekniikan avulla. GTKO-siat suunnitellaan perinteisesti tumansiirtotekniikalla, jossa käytetään sian sikiön fibroblastisolujen tumia. Tumat siirretään sian munasoluihin, joista alkuperäiset tumat on poistettu ja näin syntyy transgeenisiä alkioita.
Ksenotransplantaatioita on suoritettu GTKO-sioilla rajoitetusti ja geneettiset muutokset eivät ole toistaiseksi antaneet tarvittavaa vastetta kliiniseen käyttöön. GTKO-siat tuovat toivoa ksenotransplantaatioille ja siirteiden selviytymisajan uskotaan paranevan tulevaisuudessa.
Haasteisiin on kehitetty ratkaisuja CRISPR/Cas9-geenitekniikan avulla. Kyseisellä tekniikalla muokattuja sikoja kutsutaan GTKO-sioiksi. CRISPR/Cas9:än avulla GTKO-siasta on hiljennetty glykoproteiini α-1,3-galaktosyylitransferaasi 1 -geeni hylkimisreaktion estämiseksi. Ihmisen tulehdusta sääteleviä geenejä on viety sian genomiin, mikä on vähentänyt tulehdusreaktioita ja hyytymishäiriöitä. Zoonoosipatogeenit on hiljennetty RNA-interferenssitekniikan avulla. GTKO-siat suunnitellaan perinteisesti tumansiirtotekniikalla, jossa käytetään sian sikiön fibroblastisolujen tumia. Tumat siirretään sian munasoluihin, joista alkuperäiset tumat on poistettu ja näin syntyy transgeenisiä alkioita.
Ksenotransplantaatioita on suoritettu GTKO-sioilla rajoitetusti ja geneettiset muutokset eivät ole toistaiseksi antaneet tarvittavaa vastetta kliiniseen käyttöön. GTKO-siat tuovat toivoa ksenotransplantaatioille ja siirteiden selviytymisajan uskotaan paranevan tulevaisuudessa.