Työmarkkinajärjestöt korporatismin pönkittäjinä: Kolmikantaisen järjestelmän vahvistuminen osana Lipposen ensimmäisen hallituskauden aikaista EMU-ratkaisua
Janhunen, Eemeli (2024-05-10)
Työmarkkinajärjestöt korporatismin pönkittäjinä: Kolmikantaisen järjestelmän vahvistuminen osana Lipposen ensimmäisen hallituskauden aikaista EMU-ratkaisua
(10.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052134270
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052134270
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen sitä, miksi työmarkkinajärjestöt halusivat ylläpitää kolmikantamalliin
perustuvaa korporatiivista järjestelmää osana Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) ratkaisua ja miten
ratkaisu itsessään vaikutti suomalaisen parlamentarismin toimintamahdollisuuksiin. Aineistonani
toimivat sekä Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) että Suomen ammattiliittojen
keskusjärjestön (SAK) lausunnot ja puheet. Hyödynnän myös ministeriöiden ja valiokuntien
lausuntoja sekä mietintöjä ratkaisuun liittyen. Tutkimusmenetelmänä ratkaisun analysoinnissa käytän
historiantutkimuksellista päättelyä ja sitä tukevana teoreettisena lähestymistapana poliittisen
vaihdannan teoriaa.
Työmarkkinajärjestöjen vallankäytöstä osana EMU-ratkaisua erottuu aineistojen perusteella muutama
keskeinen näkökulma: Lipposen ensimmäisen hallituksen konsensuksen paluun myötä
työnantajajärjestöt (TT) olivat valmiita uhraamaan lähes kaikki korporatismin hajauttamistavoitteensa
pitkäaikaisen länsi-integraatiostrategian loppuunsaattamiseksi. Työnantajajärjestöt siis mukautuivat
palkansaajapuolen (SAK) tavoitteisiin kolmikantakorporatismin jatkuvuudesta. Todellisuudessa
työnantajat antoivat havaintojeni perusteella enemmän myönnytyksiä kuin olisi tarvittu ja siksi
korporatismi vahvistui jatkuvuuden sijaan. Työmarkkinajärjestöjen vahvaan vaikuttamiseen liittyvä
päätös EMU:sta heikensi parlamentarismin toimivuutta lisäämällä kolmikantaisen
päätöksentekokoneiston ulkoparlamentaarista vaikutusvaltaa. 1990-luvulla alkanut uusi globalisaation
aalto saattoi hajauttaa monia suomalaisen yhteiskunnan taloudellisia ja poliittisluonteisia rakenteita,
mutta Suomen työmarkkinajärjestelmän rakenteet keskittyivät hajautumisen sijasta. Alkoi
vahvistuneeseen kaksoissidokseen perustuva EMU-korporatismin aikakausi, jossa erityisesti
palkansaajapuolen valta kasvoi.
perustuvaa korporatiivista järjestelmää osana Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) ratkaisua ja miten
ratkaisu itsessään vaikutti suomalaisen parlamentarismin toimintamahdollisuuksiin. Aineistonani
toimivat sekä Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) että Suomen ammattiliittojen
keskusjärjestön (SAK) lausunnot ja puheet. Hyödynnän myös ministeriöiden ja valiokuntien
lausuntoja sekä mietintöjä ratkaisuun liittyen. Tutkimusmenetelmänä ratkaisun analysoinnissa käytän
historiantutkimuksellista päättelyä ja sitä tukevana teoreettisena lähestymistapana poliittisen
vaihdannan teoriaa.
Työmarkkinajärjestöjen vallankäytöstä osana EMU-ratkaisua erottuu aineistojen perusteella muutama
keskeinen näkökulma: Lipposen ensimmäisen hallituksen konsensuksen paluun myötä
työnantajajärjestöt (TT) olivat valmiita uhraamaan lähes kaikki korporatismin hajauttamistavoitteensa
pitkäaikaisen länsi-integraatiostrategian loppuunsaattamiseksi. Työnantajajärjestöt siis mukautuivat
palkansaajapuolen (SAK) tavoitteisiin kolmikantakorporatismin jatkuvuudesta. Todellisuudessa
työnantajat antoivat havaintojeni perusteella enemmän myönnytyksiä kuin olisi tarvittu ja siksi
korporatismi vahvistui jatkuvuuden sijaan. Työmarkkinajärjestöjen vahvaan vaikuttamiseen liittyvä
päätös EMU:sta heikensi parlamentarismin toimivuutta lisäämällä kolmikantaisen
päätöksentekokoneiston ulkoparlamentaarista vaikutusvaltaa. 1990-luvulla alkanut uusi globalisaation
aalto saattoi hajauttaa monia suomalaisen yhteiskunnan taloudellisia ja poliittisluonteisia rakenteita,
mutta Suomen työmarkkinajärjestelmän rakenteet keskittyivät hajautumisen sijasta. Alkoi
vahvistuneeseen kaksoissidokseen perustuva EMU-korporatismin aikakausi, jossa erityisesti
palkansaajapuolen valta kasvoi.