Aikuiskoulutustukien kohdentuminen sekä merkitykset taloudelle ja työllisyydelle
Siitari, Laura (2024-05-17)
Aikuiskoulutustukien kohdentuminen sekä merkitykset taloudelle ja työllisyydelle
(17.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052739026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052739026
Tiivistelmä
Suomalaista aikuiskoulutustukijärjestelmää ollaan lakkauttamassa syksyllä 2024. Lakkauttamista on perusteltu talous- ja työllisyysvaikutuksilla sekä tuen kohdentumiseen liittyvillä tekijöillä. Tutkielmassa tarkastellaan aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella aikuiskoulutustukien kohdentumista sekä merkityksiä taloudelle ja työllisyydelle. Hallituksen perusteluiden lisäksi viitekehyksenä ovat koulutuksen ja talouden vuorovaikutusta käsittelevä inhimillisen pääoman teoria sekä suomalaista aikuiskoulutustukea koskevat ajankohtaiset asiakirjat.
Aineistona on yksitoista vuosina 2011–2023 ilmestynyttä tutkimusartikkelia ja tieteellisen kokoelmateoksen lukua. Menetelmänä on kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyritään saamaan laaja-alainen käsitys tutkielman aiheista sekä vetämään yhteen aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta.
Tulokset osoittavat, että aikuiskoulutuksen taloudelliset merkitykset ovat vaihtelevia. Vaikka useimmat tutkimukset viittaavat myönteisiin ansiovaikutuksiin, tulokset vaihtelevat maittain ja koulutusmuodoittain. Yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat tuloksiin, mutta yleisesti aikuiskoulutuksella on potentiaalia parantaa taloudellista asemaa pidemmällä aikavälillä. Lisätutkimus eri konteksteissa ja väestöryhmissä on kuitenkin tarpeen.
Työllisyyden osalta tutkimustulokset osoittavat, että etenkin muodollisella aikuiskoulutuksella on yleisesti positiivisia työllisyysvaikutuksia, vaikka lyhyellä aikavälillä saattaa esiintyä työllisyyden laskua. Tulokset vaihtelevat huomattavasti maiden taloudellisten olosuhteiden ja institutionaalisten tekijöiden mukaan. Aikuiskoulutustuet ovat tulosten mukaan tehokkaita erityisesti matalasti koulutettujen, ikääntyneiden sekä naisten työllisyyden parantamisessa.
Aikuiskoulutustukien kohdentaminen matalasti koulutetuille ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville on tulosten mukaan perusteltua. Keskeinen kysymys on, miten nämä ryhmät saataisiin motivoitua osallistumaan aikuiskoulutukseen. Tuloksissa korostuu tarve arvioida aikuiskoulutuksen vaikutuksia eri väestöryhmissä sekä laajemmin sosiaalisessa ja taloudellisessa kontekstissa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa mahdolliset rakenteelliset esteet ja sosiaaliset tekijät sekä tarjota eri väestöryhmille monipuolisia kannustimia koulutukseen osallistumisen edistämiseksi.
Aineistona on yksitoista vuosina 2011–2023 ilmestynyttä tutkimusartikkelia ja tieteellisen kokoelmateoksen lukua. Menetelmänä on kuvaileva narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka avulla pyritään saamaan laaja-alainen käsitys tutkielman aiheista sekä vetämään yhteen aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta.
Tulokset osoittavat, että aikuiskoulutuksen taloudelliset merkitykset ovat vaihtelevia. Vaikka useimmat tutkimukset viittaavat myönteisiin ansiovaikutuksiin, tulokset vaihtelevat maittain ja koulutusmuodoittain. Yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat tuloksiin, mutta yleisesti aikuiskoulutuksella on potentiaalia parantaa taloudellista asemaa pidemmällä aikavälillä. Lisätutkimus eri konteksteissa ja väestöryhmissä on kuitenkin tarpeen.
Työllisyyden osalta tutkimustulokset osoittavat, että etenkin muodollisella aikuiskoulutuksella on yleisesti positiivisia työllisyysvaikutuksia, vaikka lyhyellä aikavälillä saattaa esiintyä työllisyyden laskua. Tulokset vaihtelevat huomattavasti maiden taloudellisten olosuhteiden ja institutionaalisten tekijöiden mukaan. Aikuiskoulutustuet ovat tulosten mukaan tehokkaita erityisesti matalasti koulutettujen, ikääntyneiden sekä naisten työllisyyden parantamisessa.
Aikuiskoulutustukien kohdentaminen matalasti koulutetuille ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville on tulosten mukaan perusteltua. Keskeinen kysymys on, miten nämä ryhmät saataisiin motivoitua osallistumaan aikuiskoulutukseen. Tuloksissa korostuu tarve arvioida aikuiskoulutuksen vaikutuksia eri väestöryhmissä sekä laajemmin sosiaalisessa ja taloudellisessa kontekstissa. Lisäksi on tärkeää tunnistaa mahdolliset rakenteelliset esteet ja sosiaaliset tekijät sekä tarjota eri väestöryhmille monipuolisia kannustimia koulutukseen osallistumisen edistämiseksi.