Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ChatGPT:stä opettajan työssä
Raitanen, Maria (2024-06-05)
Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ChatGPT:stä opettajan työssä
(05.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060545153
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060545153
Tiivistelmä
Tekoälystä on keskusteltu viimeisien vuosien aikana paljon niin koulukontekstissa kuin muutenkin. Tekoäly ei kuitenkaan ole uusi keksintö, mutta laajempaa keskustelua ja ongelmia on herännyt Open AI:n luomasta ChatGPT:stä. Se on interaktiivinen chatbotti, joka voi vastata kysymyksiin tai luoda jopa kokonaisia esseitä. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietää luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä ChatGPT:stä opettajan työssä. Tutkimus myös selvittää, minkä lähteiden pohjalta käsitys ChatGPT:stä on muodostunut.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselylomaketutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin sähköpostin välityksellä Turun yliopiston, Rauman sekä Turun kampuksen, luokanopettajaopiskelijoille. Vastaajia kertyi yhteensä 19. Aineisto analysoitiin mukailemalla aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Luokanopettajaopiskelijat näkivät ChatGPT:n tuovan hyötyjä ja haittoja niin opettajalle kuin oppilaalle. Hyödyiksi todettiin ChatGPT:n käyttö opetuksen ja oppimateriaalien suunnittelussa, opettajan apuvälineenä sekä oppimistyökaluna oppilaalle. Yleisimmäksi haitaksi nousi kognitiivisten kykyjen heikentyminen sekä opettajalla että oppilaalla. Lisäksi haitoiksi todettiin oppilaan kohdalla tiedon eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Opettajalle haittaa luo tekoälyllä tuotetun tekstin tunnistaminen.
Tutkimuksen avulla voidaan kehittää opettajankoulutuksen sisältöä vastaamaan paremmin tekoälyn luomiin haasteisiin ja kouluttaa opettajia käyttämään ChatGPT:tä siten, että opettajat ja oppilaat saavat siitä mahdollisimman suuren hyödyn. ChatGPT:n käyttö kouluissa tulee todennäköisesti yleistymään tulevaisuudessa. Uskon muutoksen olevan myönteinen. ChatGPT hyödyntäminen edellyttää kuitenkin ymmärrystä sen toiminnasta sekä tietotaitoa sen käyttöön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselylomaketutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin sähköpostin välityksellä Turun yliopiston, Rauman sekä Turun kampuksen, luokanopettajaopiskelijoille. Vastaajia kertyi yhteensä 19. Aineisto analysoitiin mukailemalla aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Luokanopettajaopiskelijat näkivät ChatGPT:n tuovan hyötyjä ja haittoja niin opettajalle kuin oppilaalle. Hyödyiksi todettiin ChatGPT:n käyttö opetuksen ja oppimateriaalien suunnittelussa, opettajan apuvälineenä sekä oppimistyökaluna oppilaalle. Yleisimmäksi haitaksi nousi kognitiivisten kykyjen heikentyminen sekä opettajalla että oppilaalla. Lisäksi haitoiksi todettiin oppilaan kohdalla tiedon eettisyyteen ja luotettavuuteen liittyvät seikat. Opettajalle haittaa luo tekoälyllä tuotetun tekstin tunnistaminen.
Tutkimuksen avulla voidaan kehittää opettajankoulutuksen sisältöä vastaamaan paremmin tekoälyn luomiin haasteisiin ja kouluttaa opettajia käyttämään ChatGPT:tä siten, että opettajat ja oppilaat saavat siitä mahdollisimman suuren hyödyn. ChatGPT:n käyttö kouluissa tulee todennäköisesti yleistymään tulevaisuudessa. Uskon muutoksen olevan myönteinen. ChatGPT hyödyntäminen edellyttää kuitenkin ymmärrystä sen toiminnasta sekä tietotaitoa sen käyttöön.