Multippeliskleroosin biomerkkiaineet

Abstract

Tutkielmassa käsitellään nykyisiä ja potentiaalisia tulevaisuuden biomerkkiaineita multippeliskleroosin eli MS-taudin diagnosointiin. MS-tauti on keskushermostoon vaikuttava autoimmuunisairaus, jossa hermosoluja suojaavat myeliinitupet alkavat rappeutua. Rappeutumaalueille muodostuu tulehduspesäkkeitä, plakkeja. Plakeissa aiheutuvat vauriot voivat olla pysyviä tai väliaikaisia, ja niitä voi ilmaantua eripuolille keskushermostoa. MS-taudin diagnosointi perustuu tällä hetkellä keskushermoston kuvantamistutkimuksiin, taudin oirekuvaan, poissulkuun sekä aivoselkäydinnestetutkimuksiin. Taudille spesifistä biomerkkiainetta ei vielä tunneta, osittain siksi koska tarkka tautipatologia ei ole vielä selvillä. Biomerkkiaineilla tarkoitetaan sellaisia tunnistettavia biologisia indikaattoreita, joilla voidaan saada tietoa taudista. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan MS-taudin biomerkkiaineita niiden diagnostisten ja prognostisten ominaisuuksien kannalta. Yleisin MS-taudin diagnosointiin käytettävä biomerkkiaine on oligoklonaaliset immunoglobuliinifraktiot. Näitä fraktioita tutkitaan sekä verestä että aivo-selkäydinnesteestä. Tulevaisuuden biomerkkiaineista potentiaalisin on N-asetyyliaspartaatti, joka liittyy suoraan MS-taudin patologiaan. Tämä vaatii vielä kuitenkin tarkempaa tutkimusta. MS-taudille ihanteellinen biomerkkiaine olisi sille spesifinen, helposti tulkittavissa ja tutkittavissa verikokeen avulla.