Eksoplaneettojen havainnointi ja tutkiminen
Mikkola, Jaakko (2024-05-31)
Eksoplaneettojen havainnointi ja tutkiminen
(31.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149790
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149790
Tiivistelmä
Eksoplaneetta on aurinkokunnan ulkopuolella sijaitseva planeetta. Ensimmäinen varmistettu eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992. Siitä lähtien eksoplaneettojen havaitseminen ja tutkiminen on ollut nousussa tähtitieteen alalla. Eksoplaneettojen tutkimiseen ja havaitsemiseen on kehitetty monia menetelmiä ja teknologioita.
Tämä kandidaatintutkielma perehtyy havaitsemismenetelmiin, nykyisiin teknologioihin sekä tulevaisuuden projekteihin. Tutkielman tuloksena saatiin selville, että menestyksekkäimmät menetelmät ovat ylikulku- sekä säteisnopeusmenetelmä. TESS- ja JWST-avaruusteleskoopit ovat nykyaikaisia eksoplaneettojen tutkimisessa käytettäviä teknologioita. Tulevaisuudessa mm. eksoplaneettojen suora kuvaaminen on nousussa. Tässä menetelmässä auttavat koronagraafi-instrumentit. Tällaisia instrumenttejä käyttävät mm. tulevaisuuden avaruusteleskooppiprojektit, kuten Nancy Grace Roman Space Telescope, Habitable Worlds Observatory sekä noin 600 AU:n päässä sijaitsevalle Solar Gravitational Lensille mahdollisesti lähetettävä avaruusalus. Tutkielma tiivistää tulokset liitteenä esitettyihin taulukkoihin. Tutkielman loppu sisältää pohdintaa aiheesta mm. elämän etsimisen tärkeyden sekä rahoituksen näkökulmista.
Tämä kandidaatintutkielma perehtyy havaitsemismenetelmiin, nykyisiin teknologioihin sekä tulevaisuuden projekteihin. Tutkielman tuloksena saatiin selville, että menestyksekkäimmät menetelmät ovat ylikulku- sekä säteisnopeusmenetelmä. TESS- ja JWST-avaruusteleskoopit ovat nykyaikaisia eksoplaneettojen tutkimisessa käytettäviä teknologioita. Tulevaisuudessa mm. eksoplaneettojen suora kuvaaminen on nousussa. Tässä menetelmässä auttavat koronagraafi-instrumentit. Tällaisia instrumenttejä käyttävät mm. tulevaisuuden avaruusteleskooppiprojektit, kuten Nancy Grace Roman Space Telescope, Habitable Worlds Observatory sekä noin 600 AU:n päässä sijaitsevalle Solar Gravitational Lensille mahdollisesti lähetettävä avaruusalus. Tutkielma tiivistää tulokset liitteenä esitettyihin taulukkoihin. Tutkielman loppu sisältää pohdintaa aiheesta mm. elämän etsimisen tärkeyden sekä rahoituksen näkökulmista.