Interventioiden vaikutus kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen puheterapeutti-, toimintaterapeutti- ja psykologiopiskelijoilla
Piipponen, Alisa; Siljamäki, Annimaria (2024-06-20)
Interventioiden vaikutus kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen puheterapeutti-, toimintaterapeutti- ja psykologiopiskelijoilla
(20.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457609
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062457609
Tiivistelmä
Kulttuurinen kompetenssi eli osaaminen on eri kulttuurista tulevien ihmisten kunnioittamista, syrjimattomyyden edistamista yhteiskunnassa ja avoimuutta toisten arvoja ja uskomuksia kohtaan. Taman tutkimuksen tavoitteena oli selvittaa erilaisten interventioiden vaikuttavuutta kulttuurisen kompetenssin kehittymiseen puheterapeutti-, toimintaterapeutti- ja psykologiopiskelijoilla tai naiden alojen ammattilaisilla. Lisaksi tavoitteena oli selvittaa, onko jokin tietty interventiomuoto (koulutus, ulkomailla opiskelu ja kulttuurien valinen yhteistyo) tehokkain. Aihe on tarkea, silla kulttuurinen kompetenssi on nykypaivana ehdoton osa asiakaslahtoista tyoskentelya kuntoutusaloilla ja kuntoutusprosessissa tulee jatkuvasti huomioida asiakkaan yksilollisyys, johon sisaltyy oleellisesti myos kulttuuri.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui mukaan 13 artikkelia. Haut tehtiin PubMed, APA PsycINFO, APA PsychArticles, ERIC, Psychology Database seka Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) tietokannoista. Katsaukseen valittiin mukaan vertaisarvioituja tutkimuksia, joissa osallistujien kulttuurista kompetenssia mitattiin kvantitatiivisilla itsearviointikyselyilla ennen interventiota ja sen jalkeen.
Katsauksen tulosten perusteella koulutukset, ulkomailla opiskelu ja kulttuurien valinen yhteistyo voivat kehittaa puheterapeutti-, toimintaterapeutti- ja psykologiopiskelijoiden kulttuurista kompetenssia. Voidaan todeta, etta kaikki kolme interventiotyyppia ovat vaikuttavia, eika mikaan tietty interventiomuoto ole selkeasti tehokkaampi kuin toinen. Katsauksen tuloksia tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi.
Aiheen jatkotutkimuksen seka kulttuurisen kompetenssin maaritelmien ja mittareiden yhtenaistamisen tarve on ilmeinen. Suomessa tulisi selvittaa, millainen kulttuurisen kompetenssin taso kuntoutusalan ammattilaisilla on, ja millaista lisakoulutusta he tarvitsevat. Kouluttamalla ammattilaisia terveydenhuolto pystyisi vastata nopeasti monimuotoistuvan vaeston tarpeisiin paremmin.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui mukaan 13 artikkelia. Haut tehtiin PubMed, APA PsycINFO, APA PsychArticles, ERIC, Psychology Database seka Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) tietokannoista. Katsaukseen valittiin mukaan vertaisarvioituja tutkimuksia, joissa osallistujien kulttuurista kompetenssia mitattiin kvantitatiivisilla itsearviointikyselyilla ennen interventiota ja sen jalkeen.
Katsauksen tulosten perusteella koulutukset, ulkomailla opiskelu ja kulttuurien valinen yhteistyo voivat kehittaa puheterapeutti-, toimintaterapeutti- ja psykologiopiskelijoiden kulttuurista kompetenssia. Voidaan todeta, etta kaikki kolme interventiotyyppia ovat vaikuttavia, eika mikaan tietty interventiomuoto ole selkeasti tehokkaampi kuin toinen. Katsauksen tuloksia tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi.
Aiheen jatkotutkimuksen seka kulttuurisen kompetenssin maaritelmien ja mittareiden yhtenaistamisen tarve on ilmeinen. Suomessa tulisi selvittaa, millainen kulttuurisen kompetenssin taso kuntoutusalan ammattilaisilla on, ja millaista lisakoulutusta he tarvitsevat. Kouluttamalla ammattilaisia terveydenhuolto pystyisi vastata nopeasti monimuotoistuvan vaeston tarpeisiin paremmin.