Tekoälyn sääntely
Delicostea, Emanuel (2024-11-25)
Tekoälyn sääntely
(25.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112696968
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112696968
Tiivistelmä
Tämän ON-työn aiheena on generatiivinen tekoäly. Generatiiviseen tekoälyyn perustuvat sovellukset ovat yleistyneet vauhdilla viime vuosina ja etenkin OpenAI:n kehittämän ChatGPT:n julkaisemisen jälkeen. Tekoälystä on tullut suurta liiketoimintaa, jonka taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset ovat suuruusluokaltaan sellaisia, ettei niitä voi sivuuttaa myöskään lainsäätäjän roolia pohdittaessa.
Tutkielma tarkastelee tämän nuoren teknologian alan luomia ilmiöitä ja haasteita sekä pohtii mahdollisia ratkaisuja näihin haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan olemassa olevan sääntelyn luonnetta ja suhdetta tekoälyteknologiaan. Lähtökohtana pohdinnoissa on lainsäätäjän näkökulma. Osittain työn oikeustieteellisen luonteen vuoksi se tarkastelee tekoälyteknologiaa varsin kriittisesti; sääntelyn tarvetta ei tietysti useinkaan pohdita sellaisten ilmiöiden kohdalla, joilla ei katsota olevan negatiivisia vaikutuksia.
Työtä voi luonnehtia empiirisen oikeustutkimuksen piiriin kuuluvaksi. Uutta ilmiötä tarkastellaan sen yhteiskunnallisten vaikutusten osalta tutkimalla samalla sen suhdetta lainsäädäntöön ja oikeusperiaatteisiin. Ennestään olemassa olevaa sääntelyä on toistaiseksi hyvin niukasti, ja sitä hahmotetaan teleologisen tulkinnan ja analogian avulla. Tutkimuksessani päädyin siihen, että generatiivisella tekoälyllä on vaikutuksia laajalla alueella useammankin oikeudenalan piirissä, ja kokonaisuuden hahmottaminen onkin lainsäätäjälle haaste siinä missä muillekin tarkkailijoille. Kuitenkin työn lopputulema on se, että lainsäätäjän tulisi ottaa tiukempi ote tekoälyn kehityksen sääntelystä sen varmistamiseksi, että teknologia kehittyy sopusoinnussa kestävien yhteiskunnallisten ja ympäristötavoitteiden kanssa.
Tutkielma tarkastelee tämän nuoren teknologian alan luomia ilmiöitä ja haasteita sekä pohtii mahdollisia ratkaisuja näihin haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan olemassa olevan sääntelyn luonnetta ja suhdetta tekoälyteknologiaan. Lähtökohtana pohdinnoissa on lainsäätäjän näkökulma. Osittain työn oikeustieteellisen luonteen vuoksi se tarkastelee tekoälyteknologiaa varsin kriittisesti; sääntelyn tarvetta ei tietysti useinkaan pohdita sellaisten ilmiöiden kohdalla, joilla ei katsota olevan negatiivisia vaikutuksia.
Työtä voi luonnehtia empiirisen oikeustutkimuksen piiriin kuuluvaksi. Uutta ilmiötä tarkastellaan sen yhteiskunnallisten vaikutusten osalta tutkimalla samalla sen suhdetta lainsäädäntöön ja oikeusperiaatteisiin. Ennestään olemassa olevaa sääntelyä on toistaiseksi hyvin niukasti, ja sitä hahmotetaan teleologisen tulkinnan ja analogian avulla. Tutkimuksessani päädyin siihen, että generatiivisella tekoälyllä on vaikutuksia laajalla alueella useammankin oikeudenalan piirissä, ja kokonaisuuden hahmottaminen onkin lainsäätäjälle haaste siinä missä muillekin tarkkailijoille. Kuitenkin työn lopputulema on se, että lainsäätäjän tulisi ottaa tiukempi ote tekoälyn kehityksen sääntelystä sen varmistamiseksi, että teknologia kehittyy sopusoinnussa kestävien yhteiskunnallisten ja ympäristötavoitteiden kanssa.