Hovioikeuden presidentin kieltolakituomio: Aleksi Kävyn tuomarinuran alku- ja loppuvaiheiden tarkastelu
Eerola, Olli (2025-01-12)
Hovioikeuden presidentin kieltolakituomio: Aleksi Kävyn tuomarinuran alku- ja loppuvaiheiden tarkastelu
(12.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205067
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205067
Tiivistelmä
Aleksi Käpy oli Turun hovioikeuden 34. presidentti, jonka ura päättyi kieltolakituomioon. Käpy oli jäänyt kiinni juopottelusta keväällä 1924, jolloin alkoholin juonti oli lailla kiellettyä.
Tutkielman ensimmäisessä osassa verrataan Kävyn urakehitystä häntä edeltäneisiin hovioikeuden presidentteihin, missä tarkastelussa huomataan, että Käpy eteni melko tavanomaista tahtia tuomarinurallaan, kunnes hänestä tuli poikkeuksellisen nuoressa iässä hovioikeuden presidentti. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, miten Käpy oli poliittisesti asennoitunut tuomarinuransa alkuvaiheilla, joka ajoittui Venäjän ensimmäisen sortokauden ajalle 1899–1905.
Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan syksyllä 1924 annettuun kieltolakituomioon liittyneitä tapahtumia, ja vertaillaan asiasta uutisoineiden sanomalehtien puoluesidonnaisuutta näiden tekemiin uutisointiratkaisuihin. Tutkielmassa todetaan, että poliittiset motiivit näkyvät uutisoinnissa selvästi, mikä havainnollistaa hyvin ajan poliittista ilmapiiriä.
Tutkielman ensimmäisessä osassa verrataan Kävyn urakehitystä häntä edeltäneisiin hovioikeuden presidentteihin, missä tarkastelussa huomataan, että Käpy eteni melko tavanomaista tahtia tuomarinurallaan, kunnes hänestä tuli poikkeuksellisen nuoressa iässä hovioikeuden presidentti. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, miten Käpy oli poliittisesti asennoitunut tuomarinuransa alkuvaiheilla, joka ajoittui Venäjän ensimmäisen sortokauden ajalle 1899–1905.
Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan syksyllä 1924 annettuun kieltolakituomioon liittyneitä tapahtumia, ja vertaillaan asiasta uutisoineiden sanomalehtien puoluesidonnaisuutta näiden tekemiin uutisointiratkaisuihin. Tutkielmassa todetaan, että poliittiset motiivit näkyvät uutisoinnissa selvästi, mikä havainnollistaa hyvin ajan poliittista ilmapiiriä.