Koirien (Canis familiaris) pelot ja alkamisiän sekä sosiaalistamisen määrän yhteys niiden vakavuuteen
Porjo, Peppi (2025-02-03)
Koirien (Canis familiaris) pelot ja alkamisiän sekä sosiaalistamisen määrän yhteys niiden vakavuuteen
Porjo, Peppi
(03.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020510149
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020510149
Tiivistelmä
Koirat ovat ihmisille tärkeitä kumppaneita niin kotona kuin työympäristössäkin, ja jokainen ihminen toivoo koiriltaan erilaisia luonteenpiirteitä. Suurin osa koiran omistajista toivoo kuitenkin koiraa, jonka kanssa selviää ilman suurempia tuhoja. Oman koiran ongelmakäytös voi olla harmittava vaiva omistajalle, mutta koiralle ongelmakäytöksen pohjasyyt voivat aiheuttaa vakavampiakin seurauksia kuten lyhyemmän eliniän. Yleinen ongelma koirilla on pelkoon liittyvät ongelmakäytökset esimerkiksi ääniherkkyys ja erossaolo-ongelmat. Koirien pelokkuuteen vaikuttaa muun muassa sukupuoli, rotu ja ympäristö. Sosiaalistamisen on todettu vähentävän pelkojen kehitystä koirissa. Sosiaalistamiskausi on herkkyyskausi, jolloin pentu ottaa vahvasti vaikutteita ympäristöstään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia pelon alkamisiän sekä sosiaalistamisen yhteyttä koirien (Canis familiaris) pelon voimakkuuteen. Hypoteesit olivat seuraavat: (1) aikaisin alkanut pelko on vakavampi kuin myöhemmin alkanut, ja (2) pelokkaan pennun sosiaalistaminen on yhteydessä lievempään pelkoon myöhemmin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, jossa koiran omistajat arvioivat oman koiransa käyttäytymistä vastaamalla esimerkiksi pelokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalistamisen yhteys pelon voimakkuuteen oli hyvin pieni, kun tutkitaan jo pelokkaita yksilöitä. Sosiaalistamisen yhteys pelon voimakkuuteen voi johtua siitä, että sosiaalistaminen on toimiva keino pelon ennaltaehkäisyssä, mutta toimii huonosti lieventämään jo olemassa olevaa pelkoa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että alkamisikä selitti pelon vakavuutta merkitsevästi. Tulosten mukaan pelon alkaessa jo varhain koiran elämässä se on vakavampaa kuin myöhemmin alkanut. Tämä voi johtua esimerkiksi yksilön altistavista luonteenpiirteistä tai pelon muodostumisesta osaksi koiran käytöstä, jolloin se saattaa vahvistaa pelokkuutta omilla käytösmalleillaan. Pelon alkamisiän yhteyttä pelon vakavuuteen tulisi tutkia lisää, jotta saadaan lisää tietoa pelon kehittymisen mekanismeista ja voidaan parantaa koirien elämän laatua. Sosiaalistamisen toimivuutta pelkoa lievittävänä tekijänä olisi hyvä myös tutkia lisää, jotta voitaisiin vähentää koirien pelokkuutta.