Distylisen vieraslaji lammikin (Menyanthaceae: Nymphoides peltata) lisääntymisbiologia Suomessa

Abstract

Vuonna 2012 Suomessa uutena löydetty vieraslaji lammikki (Nymphoides peltata (S.G.Gmel.) Kuntze) on näyttävä keltakukkainen raatekasvien (Menyanthaceae) heimoon kuuluva euraasialainen kelluslehtinen vesikasvi. Lammikki on levinnyt useisiin maihin ympäri maailmaa vieraslajiksi erityisesti sen koristekasvihistorian vuoksi. Nykypäivänä Suomessa vakiintuneen lammikin levinneisyys kattaa jo useita Varsinais-Suomen vesistöjä. Laji lisääntyy niin suvullisesti kukkimalla kuin suvuttomasti kasvullisesti rönsyilevän varren avulla. Lammikki on distylinen eli emiltään erilaisvartaloinen kasvilaji, jolla esiintyy kahdenlaisia kukkia: lyhytvartaloista kukkamuotoa pitkillä heteillä ja pitkävartaloista kukkamuotoa lyhyillä heteillä. Distylian tarkoituksena pidetään ristipölytyksen maksimointia eri kukkamuotojen välillä. Alkuperäisellä levinneisyysalueella populaatioita esiintyy niin mono- kuin dimorfisesti hyvin eri kukkamuotosuhtein, mutta vieraslajipopulaatioiden on havaittu koostuvan usein monomorfisesti yhdestä kukkamuodosta lajin kasvullisen lisääntymisen yleisyyden takia. Tutkin kahdeksan suomalaisen lammikkipopulaation lisääntymisbiologiaa, joista seitsemän oli vieraslajiesiintymiä eri Turun seudun vesistöistä ja yksi istutettu puutarhakasvusto. Tutkimuspaikoilta keräsin kukkia eri rakenteiden mittausta varten. Lisäksi laskin populaatioista neliömetrin kasvillisuusruudun avulla keskimääräisen peittävyysprosentin ja avointen kukkien lukumäärän eli kukkatiheyden. Populaatioiden välistä vaihtelua kukkarakenteiden osalta tarkastelin pääkomponenttianalyysilla, jonka tuloksena havaitsin osittaista ryhmittymistä. Kaikki tutkitut populaatiot osoittautuivat samaa lyhytvartaloista kukkamuotoa edustaviksi kuin ensimmäinen suomalainen esiintymä, joka viittaa kasvullisen lisääntymisen yleisyyteen. Distylian kannalta mielenkiintoista herkogamiaa eli lisääntymisrakenteiden välistä korkeuseroa tutkin yhdessä peittävyyden ja kukkatiheyden kanssa. Emin ja heteen pituuksien välillä havaitsin positiivisen yhteyden. Peittävyys ja kukkatiheys eivät olleet yhteydessä emin kokoon, eivätkä peittävyys ja kukkatiheys myöskään korreloineet keskenään. Geneettistä lisätutkimusta tarvitaan varmistamaan Suomen kasvien alkuperä.