Linnunpönttömallin vaikutus kolopesijöiden pesimämenestykseen
Ståhlberg, Tuukka (2025-02-07)
Linnunpönttömallin vaikutus kolopesijöiden pesimämenestykseen
Ståhlberg, Tuukka
(07.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011313
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011313
Tiivistelmä
Linnunpönttö on yleinen kolopesijöiden tutkimuksessa käytetty apuväline, joka on edistänyt
tietämystä ja ymmärrystä monien lajien pesimäkäyttäytymisestä. Pönttömalleja on
tutkimuskäytössä useita ja niiden ominaisuudet saattavat vaikuttaa mitattaviin muuttujiin.
Tästä esimerkkinä pöntön pohjan pinta-alan on talitiaisella havaittu vaikuttavan munittujen
munien määrään. Pönttömallien vaihtelu eri tutkimusten välillä saattaakin vaikeuttaa eri
pönttömalleja käyttäen tehtyjen tutkimustulosten suhteuttamista toisiinsa. Tämä tutkielma
pyrkii selvittämään, onko linnunpönttömallilla vaikutusta kolopesijöiden
pesimämenestykseen, joka mitattiin lentopoikastuottona. Tutkimuslajeina olivat talitiainen
(Parus major), sinitiainen (Cyanistes caeruleus) ja kirjosieppo (Ficedula hypoleuca).
Tutkimusaineisto kerättiin Turun Maariassa sijaitsevalta tutkimusalueelta pesimäkausina
2023 ja 2024. Alueen koeasetelma sisältää yhteensä 50 linnunpönttöä, joista jokaista
tutkimuksessa mukana olevaa pönttömallia on 10 kappaletta. Pönttömallien alkuperämaat
ovat Suomi, Ruotsi, Alankomaat, Tšekki ja Iso-Britannia. Aineiston keruu koostui koko
tutkimuslajien pesimäkauden kestävästä pesinnän viikoittaisesta seurannasta. Kahden
pesimäkauden aikana kerätystä aineistosta ei käynyt ilmi merkitsevää eroa pönttömallin
vaikutuksesta pesimämenestykseen, mihin todennäköisesti vaikuttaa havaintomäärän
niukkuus (n=104). Muita mahdollisia selittäjiä erojen vähäisyydelle ovat koeasetelman
muutos vuosien 2023 ja 2024 välillä, ja yleisesti vuonna 2024 havaittu runsas
poikaskuolleisuus. Projekti kuitenkin jatkuu Maarian lisäksi myös neljällä eri Euroopan
maan tutkimusalueella, joten aikasarjan pidentyessä ja havaintomäärän kasvaessa on
mahdollista saada tarkempaa tietoa pönttömallin mahdollisesta vaikutuksesta
lentopoikastuottoon. Aihetta olisi syytä tutkia lisää, jotta voitaisiin selvittää linnunpönttöjen
yksittäisten ominaisuuksien vaikutukset pesimämenestykseen.
tietämystä ja ymmärrystä monien lajien pesimäkäyttäytymisestä. Pönttömalleja on
tutkimuskäytössä useita ja niiden ominaisuudet saattavat vaikuttaa mitattaviin muuttujiin.
Tästä esimerkkinä pöntön pohjan pinta-alan on talitiaisella havaittu vaikuttavan munittujen
munien määrään. Pönttömallien vaihtelu eri tutkimusten välillä saattaakin vaikeuttaa eri
pönttömalleja käyttäen tehtyjen tutkimustulosten suhteuttamista toisiinsa. Tämä tutkielma
pyrkii selvittämään, onko linnunpönttömallilla vaikutusta kolopesijöiden
pesimämenestykseen, joka mitattiin lentopoikastuottona. Tutkimuslajeina olivat talitiainen
(Parus major), sinitiainen (Cyanistes caeruleus) ja kirjosieppo (Ficedula hypoleuca).
Tutkimusaineisto kerättiin Turun Maariassa sijaitsevalta tutkimusalueelta pesimäkausina
2023 ja 2024. Alueen koeasetelma sisältää yhteensä 50 linnunpönttöä, joista jokaista
tutkimuksessa mukana olevaa pönttömallia on 10 kappaletta. Pönttömallien alkuperämaat
ovat Suomi, Ruotsi, Alankomaat, Tšekki ja Iso-Britannia. Aineiston keruu koostui koko
tutkimuslajien pesimäkauden kestävästä pesinnän viikoittaisesta seurannasta. Kahden
pesimäkauden aikana kerätystä aineistosta ei käynyt ilmi merkitsevää eroa pönttömallin
vaikutuksesta pesimämenestykseen, mihin todennäköisesti vaikuttaa havaintomäärän
niukkuus (n=104). Muita mahdollisia selittäjiä erojen vähäisyydelle ovat koeasetelman
muutos vuosien 2023 ja 2024 välillä, ja yleisesti vuonna 2024 havaittu runsas
poikaskuolleisuus. Projekti kuitenkin jatkuu Maarian lisäksi myös neljällä eri Euroopan
maan tutkimusalueella, joten aikasarjan pidentyessä ja havaintomäärän kasvaessa on
mahdollista saada tarkempaa tietoa pönttömallin mahdollisesta vaikutuksesta
lentopoikastuottoon. Aihetta olisi syytä tutkia lisää, jotta voitaisiin selvittää linnunpönttöjen
yksittäisten ominaisuuksien vaikutukset pesimämenestykseen.