Havaintoja eteläsaamen numeraalin akte artikkelimaisesta käytöstä suomen yksi-tarkenteen valossa
Pihkakoski, Riku (2025-03-01)
Havaintoja eteläsaamen numeraalin akte artikkelimaisesta käytöstä suomen yksi-tarkenteen valossa
(01.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415692
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415692
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani eteläsaamen numeraalin akte 'yksi' käyttöä eteläsaamenkielisissä tarinoissa, keskittyen tapauksiin, joissa sitä käytetään epämääräisen artikkelin tavoin. Akte-sanan artikkelimainen käyttö on mainittu eteläsaamen kieliopin kuvauksissa, mutta aihetta ei ole tutkittu aiemmin systemaattisesti. Tutkielmani tarkoituksena on etsiä ja kuvailla tällaista artikkelimaista käyttöä. Hyödynnän työssäni suomea vertailukohtana aineistoni akte-esiintymien artikkelimaisuuden määrittämisessä. Vertailua suomeen teen erityisesti indefiniittisen yks(i)-tarkenteen osalta, kun suomennan aineistoni eteläsaamenkielisiä lauseita.
Tutkimusmateriaalinani käytän Ignácz Halászin Svéd Lapp Nyelv III (1887) -kokoelman eteläsaamenkielisiä tarinoita. Poimin aineistooni 11 tarinasta yhteensä 80 adnominaalisen akte-sanan sisältävää lausetta, joista esittelen analyysiosiossa 25 kappaletta. Analysoin aineistoni akte-esiintymät funktion ja referenssin osalta, minkä perusteella jaoin ne luokkiin. Varsinaisista artikkelimaisuuksista erilleen laskin numeraalit, ajanilmaukset ja tarkenneyhdistelmät.
Jaoin tutkielmani pääfokuksessa olevat artikkelimaiset esiintymät kahteen ryhmään niiden substantiivin uudelleenmainitsemisen tai -mainitsemattomuuden perusteella. Uudelleenmaininnan saavat substantiivilausekkeet jaottelin vielä kahteen ryhmään tarkoitteen elollisuuden perusteella, ja kertamaininnat jaoin puolestaan referenssiltään spesifisiin ja epäspesifisiin.
Artikkelimaisena akte-sana esiintyi analyysini mukaan yhteensä 63 kertaa ja yksiselitteisenä numeraalina 16 kertaa. Artikkelimaisissa esiintymissä substantiivi sai uudelleenmaininnan 54 tapauksessa ja ilman uudelleenmainintaa jäi yhdeksän akte-sanalla merkittyä substantiivilauseketta. Kolmea ei-spesifisiksi tulkitsemaani akte-esiintymää lukuun ottamatta kaikilla artikkelimaisilla akte-sanoilla merkittiin spesifistä indefiniittisyyttä.
Akte-sanalla merkitään aineistossani sellaisiakin substantiivilausekkeita, jotka eivät voi saada suomessa yks-tarkennetta määritteekseen. Tällaisia ovat muun muassa epäspesifisen referenssin esiintymät sekä luontaisesti erottamattoman omistuksen piiriin kuuluvat tarkoitteet. Lisäksi akte-sanalla merkitään sellaisia substantiiveja, jotka tarkoitteen vähäisen merkityksen takia jäisivät suomessa tavallisesti ilman yks-tarkennetta.
Tutkielmastani selviää, että akte-sana esiintyy aineistossani artikkelimaisessa funktiossa, ja sitä käytetään erityisesti uusien referenttien esittelyyn mutta toisinaan myös kertamainintojen yhteydessä. Suomen yks(i)-tarkenteeseen verrattuna akte-sanaa käytetään artikkelimaisena laajemmin. Akte-sanan artikkelimainen käyttö vaikuttaa tutkimukseni perusteella olevan myös vanhemmassa kielessä esiintyvä piirre.
Tutkimusmateriaalinani käytän Ignácz Halászin Svéd Lapp Nyelv III (1887) -kokoelman eteläsaamenkielisiä tarinoita. Poimin aineistooni 11 tarinasta yhteensä 80 adnominaalisen akte-sanan sisältävää lausetta, joista esittelen analyysiosiossa 25 kappaletta. Analysoin aineistoni akte-esiintymät funktion ja referenssin osalta, minkä perusteella jaoin ne luokkiin. Varsinaisista artikkelimaisuuksista erilleen laskin numeraalit, ajanilmaukset ja tarkenneyhdistelmät.
Jaoin tutkielmani pääfokuksessa olevat artikkelimaiset esiintymät kahteen ryhmään niiden substantiivin uudelleenmainitsemisen tai -mainitsemattomuuden perusteella. Uudelleenmaininnan saavat substantiivilausekkeet jaottelin vielä kahteen ryhmään tarkoitteen elollisuuden perusteella, ja kertamaininnat jaoin puolestaan referenssiltään spesifisiin ja epäspesifisiin.
Artikkelimaisena akte-sana esiintyi analyysini mukaan yhteensä 63 kertaa ja yksiselitteisenä numeraalina 16 kertaa. Artikkelimaisissa esiintymissä substantiivi sai uudelleenmaininnan 54 tapauksessa ja ilman uudelleenmainintaa jäi yhdeksän akte-sanalla merkittyä substantiivilauseketta. Kolmea ei-spesifisiksi tulkitsemaani akte-esiintymää lukuun ottamatta kaikilla artikkelimaisilla akte-sanoilla merkittiin spesifistä indefiniittisyyttä.
Akte-sanalla merkitään aineistossani sellaisiakin substantiivilausekkeita, jotka eivät voi saada suomessa yks-tarkennetta määritteekseen. Tällaisia ovat muun muassa epäspesifisen referenssin esiintymät sekä luontaisesti erottamattoman omistuksen piiriin kuuluvat tarkoitteet. Lisäksi akte-sanalla merkitään sellaisia substantiiveja, jotka tarkoitteen vähäisen merkityksen takia jäisivät suomessa tavallisesti ilman yks-tarkennetta.
Tutkielmastani selviää, että akte-sana esiintyy aineistossani artikkelimaisessa funktiossa, ja sitä käytetään erityisesti uusien referenttien esittelyyn mutta toisinaan myös kertamainintojen yhteydessä. Suomen yks(i)-tarkenteeseen verrattuna akte-sanaa käytetään artikkelimaisena laajemmin. Akte-sanan artikkelimainen käyttö vaikuttaa tutkimukseni perusteella olevan myös vanhemmassa kielessä esiintyvä piirre.