Onko Suomessa Ortholimnobium handelii -sammallajia?

Abstract

Kesällä 2023 Utsjoelta Kevon kanjonista kerättiin sammalnäyte, jonka lajinmääritys oli hankalaa pelkän morfologian perusteella. Näyte ei vaikuttanut olevan mikään Suomessa esiintyvistä sammalista, mutta sen arveltiin olevan mahdollisesti Ortholimnobium handelii. Tätä harvinaista ja huonosti tunnettua lajia ei ole aikaisemmin tavattu Suomessa. Lajin lähimmässä vahvistetussa esiintymispaikassa Itävallassa lajin tiedetään kasvavan humuspitoisilla alueilla ja suosivan kasvupaikkanaan myös kallion onkaloita. Suomesta kerätyn näytteen kasvupaikka vastaa tätä kuvausta. Tutkittava näyte eroaa kuitenkin morfologialtaan myös O. handelii -lajista jonkin verran. Tutkielmani tavoite on selvittää kerätyn näytteen laji DNA-sekvenssin emäsjärjestykseen perustuvan fylogeneettisen analyysin avulla. Kerätystä näytteestä eristettiin DNA:ta, josta monistetiin tuman ITS-alue ja plastidin rpl16-alue. Tämän jälkeen monistettujen sekvenssien emäsjärjestys selvitettiin. Tein sekvensoidulle ITS-sekvenssille BLAST-haun geenipankissa, ja tallensin eniten tutkittavaa sekvenssiä vastaavat sekvenssit. Tallensin geenipankista myös aiemmissa tutkimuksissa tuotettuja laakasammalten sukuun kuuluvien sammalien ITS- ja rpl16-sekvenssejä analyysia varten. Linjasin tallentamani sekvenssit ja tein tämän jälkeen linjatuille sekvensseille parsimonia-analyysin. Analyysin tuloksena sain ITS- ja rpl16 -sekvensseihin perustuvat fylogeniapuut, ja lisäksi molempiin sekvensseihin perustuvan yhdistetyn puun. Puista näkee analyysissa mukana olleiden sammalnäytteiden sukulaisuussuhteet, ja laskin puiden ryhmille myös tukiarvot. Vertasin tutkittavan näytteestä, O. handelii -tyyppinäytteestä ja kourulaakasammal (Plagiothecium cavifolium) näytteestä tehtyjen vesipreparaattien morfologiaa mikroskoopilla ja otin samalla kuvia lajinmäärityksessä tärkeistä rakenteista. Lisäksi mittasin näytteiden solujen kokoja. BLAST-haun ja fylogeneettisen analyysin perusteella tutkittava näyte vaikuttaa olevan kourulaakasammal. Näyteyksilö muodostaa monofyleettisen ryhmän kyseisen lajin muiden näytteiden kanssa. Morfologialtaan näyteyksilö kuitenkin eroaa tyypillisestä kourulaakasammalesta. Poikkeava morfologia voi olla seurausta tutkittavan näytteen kasvupaikan ympäristötekijöistä, esimerkiksi vähäisestä valosta. DNA menetelmät voivat siis olla tärkeä apu sammalten lajinmäärityksessä.