Opettajaopiskelijoiden asenteet tekoälyn hyödyntämisestä käsityön opetuksessa
Hautamäki, Annika; Hakala, Milla (2025-04-20)
Opettajaopiskelijoiden asenteet tekoälyn hyödyntämisestä käsityön opetuksessa
(20.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042531188
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042531188
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitimme, millainen suhtautuminen opettajaopiskelijoilla on tekoälyn hyödyntämisestä käsityön opetuksessa. Tekoälyn hyödyntämisen tarkoitus opetuksessa ei ole korvata opettajaa, mutta siltä voi saada tukea opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajankoulutuksen kannalta on tärkeää tutkia opiskelijoiden asenteita, jotta ymmärretään, millaisia valmiuksia tulevilla opettajilla on tekoälyn käyttöön. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää opettajilta valmiutta tarkastella omia asenteita ja kehittää omaa osaamistaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon vastasi yhteensä 44 opettajaopiskelijaa Turun ja Helsingin yliopistoista. Vastaajista 23 oli kandidaattivaiheessa ja 21 maisterivaiheessa. Kyselyaineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällistä aineistoa keräsimme Likert-asteikkoa apuna käyttäen väittämämuotoon aseteltujen kysymysten avulla ja laadullista aineistoa avoimilla kysymyksillä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että laskennallisesti opintojensa kandidaattivaiheessa olevien opiskelijoiden asenteet tekoälyä kohtaan olivat myönteisemmät suhteessa niihin opiskelijoihin, jotka olivat laskennallisesti opintojensa maisterivaiheessa. Vastausten perusteella tekoälyä on käytetty ja tullaan jatkossa käyttämään paljon ideoinnin, inspiraation ja tuotesuunnittelun tukena. Tekoälyä hyödynnetään paljon myös tekstinkäsittelyn saralla, sillä tekoälymallit kykenevät hyvinkin ihmismäisen kielen tuottamiseen ja oikeinkirjoitussäännöt huomioon ottaviin rakenteellisiin ratkaisuihin.
Tutkimukseemme vastanneilla opiskelijoilla oli myös huolenaiheita tekoälyä kohtaan liittyen muun muassa tekijänoikeuskysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Opiskelijat tarvitsisivat enemmän tietoa tekoälyyn kohdistuvista huolenaiheista, joita voisi tuoda esiin jo opettajankoulutuslaitoksissa. Näin mahdolliset ennakkoluulot ja huolenaiheet pystytään tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta tulevat opettajat eivät kokisi uutta teknologiaa uhkana.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon vastasi yhteensä 44 opettajaopiskelijaa Turun ja Helsingin yliopistoista. Vastaajista 23 oli kandidaattivaiheessa ja 21 maisterivaiheessa. Kyselyaineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällistä aineistoa keräsimme Likert-asteikkoa apuna käyttäen väittämämuotoon aseteltujen kysymysten avulla ja laadullista aineistoa avoimilla kysymyksillä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että laskennallisesti opintojensa kandidaattivaiheessa olevien opiskelijoiden asenteet tekoälyä kohtaan olivat myönteisemmät suhteessa niihin opiskelijoihin, jotka olivat laskennallisesti opintojensa maisterivaiheessa. Vastausten perusteella tekoälyä on käytetty ja tullaan jatkossa käyttämään paljon ideoinnin, inspiraation ja tuotesuunnittelun tukena. Tekoälyä hyödynnetään paljon myös tekstinkäsittelyn saralla, sillä tekoälymallit kykenevät hyvinkin ihmismäisen kielen tuottamiseen ja oikeinkirjoitussäännöt huomioon ottaviin rakenteellisiin ratkaisuihin.
Tutkimukseemme vastanneilla opiskelijoilla oli myös huolenaiheita tekoälyä kohtaan liittyen muun muassa tekijänoikeuskysymyksiin ja ympäristövaikutuksiin. Opiskelijat tarvitsisivat enemmän tietoa tekoälyyn kohdistuvista huolenaiheista, joita voisi tuoda esiin jo opettajankoulutuslaitoksissa. Näin mahdolliset ennakkoluulot ja huolenaiheet pystytään tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta tulevat opettajat eivät kokisi uutta teknologiaa uhkana.