Lapsi vaikenemisen takana : Opettajien näkemyksiä lapsen selektiivisestä mutismista nivelvaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen
Saari, Sofia (2025-04-17)
Lapsi vaikenemisen takana : Opettajien näkemyksiä lapsen selektiivisestä mutismista nivelvaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen
Saari, Sofia
(17.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042530773
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042530773
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien näkemyksiä mutismista lapsen nivelvaiheessa esiopetuksesta alkuopetukseen. Lisäksi tutkittiin, miten mutismia tuetaan luokkatilassa alkuopetuksesta alkaen.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada tutkimusaineistoa siitä, kuinka mutistisen lapsen oppiminen otetaan huomioon tämän siirtyessä esiopetuksesta alkuopetukseen. Tutkimus ei huomioinut monikielellisyyden taustaa, eikä tutkinut monikulttuurillisen lapsen kielen kehityksen haasteita. Haastatteluissa opettajat kertoivat keinoja, joiden avulla mutistinen oppilas tulisi huomioida opetuksessa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella ja se toteutettiin puolistukturoituna teemahaastatteluna perusopetuksen kentällä toimivien kasvatusalan asiantuntijoiden kanssa. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tutkimuksen tekijä selvitti etukäteen organisaatiot, joissa mutismia esiintyy, jotta aineiston keruu olisi mahdollisimman onnistunut. Haastattelussa kohdattiin valmistavan opetuksen opettajia, peruskoulun luokanopettajaa sekä aine- ja erityisluokanopettajia. Kyselyssä haluttiin tietää myös ryhmässä toimivan lapsen mahdollisesta henkilökohtaisesta avustajan oleellisuudesta sekä toimiiko luokkatilassa oppimisen ja kommunikoinnin apuna joitakin apuvälineitä. Haastattelu sisälsi 16 kysymystä ja haastattelutilanteet kestivät kahdeksasta minuutista kymmeneen minuuttiin.
Tutkimuksessa selvisi, että esikoulun ja perusopetuksen moniammatillinen yhteistyö on merkittävä ensiaskel lapsen siirtyessä kouluun. Tutkimustulokset osoittivat opetuksen ja kielen kehityksen tukemisen osittain vaikeaksi, koska selektiivisesti mutistisen lapsen oppimistulokset- ja tavoitteet ovat haasteellista arvioida opetussuunnitelman mukaisesti. Valikoivasti puhumattoman lapsen kommunikoinnin tueksi todettiin parhaiten kaikenlainen kuvatuki, tukiviittomat sekä lapsen omaan vihkoon piirtäminen ja kirjoittaminen. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi valikoivasti puhumattoman lapsen lähiverkoston tukeminen. Eri nimikkeillä toimivat opettajat painottivat kodin yhteistyötä tärkeänä oppimistyökaluna erityisesti oppimistulosten arvioinneissa. Teachers' views on selective mutism, i.e. selective speechlessness, during the transition from preschool to primary education. The study was conducted qualitatively using a semi-structured research interview.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada tutkimusaineistoa siitä, kuinka mutistisen lapsen oppiminen otetaan huomioon tämän siirtyessä esiopetuksesta alkuopetukseen. Tutkimus ei huomioinut monikielellisyyden taustaa, eikä tutkinut monikulttuurillisen lapsen kielen kehityksen haasteita. Haastatteluissa opettajat kertoivat keinoja, joiden avulla mutistinen oppilas tulisi huomioida opetuksessa.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella ja se toteutettiin puolistukturoituna teemahaastatteluna perusopetuksen kentällä toimivien kasvatusalan asiantuntijoiden kanssa. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavana sisällönanalyysinä. Tutkimuksen tekijä selvitti etukäteen organisaatiot, joissa mutismia esiintyy, jotta aineiston keruu olisi mahdollisimman onnistunut. Haastattelussa kohdattiin valmistavan opetuksen opettajia, peruskoulun luokanopettajaa sekä aine- ja erityisluokanopettajia. Kyselyssä haluttiin tietää myös ryhmässä toimivan lapsen mahdollisesta henkilökohtaisesta avustajan oleellisuudesta sekä toimiiko luokkatilassa oppimisen ja kommunikoinnin apuna joitakin apuvälineitä. Haastattelu sisälsi 16 kysymystä ja haastattelutilanteet kestivät kahdeksasta minuutista kymmeneen minuuttiin.
Tutkimuksessa selvisi, että esikoulun ja perusopetuksen moniammatillinen yhteistyö on merkittävä ensiaskel lapsen siirtyessä kouluun. Tutkimustulokset osoittivat opetuksen ja kielen kehityksen tukemisen osittain vaikeaksi, koska selektiivisesti mutistisen lapsen oppimistulokset- ja tavoitteet ovat haasteellista arvioida opetussuunnitelman mukaisesti. Valikoivasti puhumattoman lapsen kommunikoinnin tueksi todettiin parhaiten kaikenlainen kuvatuki, tukiviittomat sekä lapsen omaan vihkoon piirtäminen ja kirjoittaminen. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi valikoivasti puhumattoman lapsen lähiverkoston tukeminen. Eri nimikkeillä toimivat opettajat painottivat kodin yhteistyötä tärkeänä oppimistyökaluna erityisesti oppimistulosten arvioinneissa.