Ihmiskaupan uhrin kuulemisen haasteet esitutkinnassa
Vilja, Melissa (2025-04-28)
Ihmiskaupan uhrin kuulemisen haasteet esitutkinnassa
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933342
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933342
Tiivistelmä
Tässä ON-työssä tarkastellaan ihmiskaupparikoksen asianomistajan kuulemisprosessissa ilmeneviä haasteita esitutkinnan aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille, millaisia erityistekijöitä ihmiskaupan uhrin kuulemisessa on otettava huomioon, sekä millaisia moninaisia haasteita kuulemisprosessiin voi liittyä. Tutkimuksen monitieteisyyden vuoksi se ei edusta puhtaasti lainoppia, vaan tutkimuksessa yhdistellään oikeuspsykologiaa ja prosessioikeutta. Tutkimuskysymyksiin vastatessa on hyödynnetty laajasti oikeuspsykologista kirjallisuutta ja tutkimuksia, ja relevantin oikeuspsykologisen tiedon jäsentämisessä on käytetty kirjallisuuskatsausta.
Ihmiskauppaan sisältyy usein psykologinen kontrolli, jonka kautta hyväksikäyttäjä kontrolloi uhria monella elämän eri osa-alueella. Kontrollin myötä uhrille voi aiheutua psyykkisiä seurauksia, ja uhri saattaa kokea myötätuntoa ja empatiaa hyväksikäyttäjäänsä kohtaan, jolloin hän ei välttämättä tunnista olevansa rikoksen uhri. Lisäksi uhri saattaa tuntea epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Nämä voivat aiheuttaa haasteita kuulemisprosessissa.
Lisäksi kuulemisprosessia vaikeuttavat ihmisen muistia haavoittavat tekijät, jotka voivat vaikuttaa asianomistajan kerrontaan ja toisaalta tämän uskottavuuteen. Tulkin käyttö voi tuoda haasteita kuulemisprosessiin käännösvirheiden, kulttuurisidonnaisuuden ja saatavuuden kannalta. Niin ikään poliisin mahdolliset ennakkoasenteet ja päätöksentekoon liittyvät vinoumat voivat aiheuttaa haasteita kuulemisessa ja ihmiskaupparikosten tunnistamisessa.
Tutkimuksessa havaitut haasteet ovat riski uhrin oikeusturvan toteutumiselle ja voivat entisestään vaikeuttaa jo tälläkin hetkellä piilorikokseksi jäävän ihmiskaupan tunnistamista. Haasteiden ratkaisemiseksi keskeistä olisi lisätä resursseja ihmiskaupparikosten tutkintaan, jotta kuulemisprosessi voitaisiin saattaa loppuun huolellisesti esille nostetut haasteet huomioiden, sekä koulutukseen ymmärryksen laajentamiseksi muistin toiminnasta ja psykologisesta kontrollista. Tulkkaustilanteissa tulisi erityisesti huomioida eri kulttuurien erityispiirteet ja mahdolliset käännösvirheet tai monitulkinnaisuudet.
Ihmiskauppaan sisältyy usein psykologinen kontrolli, jonka kautta hyväksikäyttäjä kontrolloi uhria monella elämän eri osa-alueella. Kontrollin myötä uhrille voi aiheutua psyykkisiä seurauksia, ja uhri saattaa kokea myötätuntoa ja empatiaa hyväksikäyttäjäänsä kohtaan, jolloin hän ei välttämättä tunnista olevansa rikoksen uhri. Lisäksi uhri saattaa tuntea epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Nämä voivat aiheuttaa haasteita kuulemisprosessissa.
Lisäksi kuulemisprosessia vaikeuttavat ihmisen muistia haavoittavat tekijät, jotka voivat vaikuttaa asianomistajan kerrontaan ja toisaalta tämän uskottavuuteen. Tulkin käyttö voi tuoda haasteita kuulemisprosessiin käännösvirheiden, kulttuurisidonnaisuuden ja saatavuuden kannalta. Niin ikään poliisin mahdolliset ennakkoasenteet ja päätöksentekoon liittyvät vinoumat voivat aiheuttaa haasteita kuulemisessa ja ihmiskaupparikosten tunnistamisessa.
Tutkimuksessa havaitut haasteet ovat riski uhrin oikeusturvan toteutumiselle ja voivat entisestään vaikeuttaa jo tälläkin hetkellä piilorikokseksi jäävän ihmiskaupan tunnistamista. Haasteiden ratkaisemiseksi keskeistä olisi lisätä resursseja ihmiskaupparikosten tutkintaan, jotta kuulemisprosessi voitaisiin saattaa loppuun huolellisesti esille nostetut haasteet huomioiden, sekä koulutukseen ymmärryksen laajentamiseksi muistin toiminnasta ja psykologisesta kontrollista. Tulkkaustilanteissa tulisi erityisesti huomioida eri kulttuurien erityispiirteet ja mahdolliset käännösvirheet tai monitulkinnaisuudet.