Fabryn taudin ilmeneminen naisilla
Rantanen, Mira (2025-04-25)
Fabryn taudin ilmeneminen naisilla
(25.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932982
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042932982
Tiivistelmä
Fabryn tauti on lysosomaalisiin kertymäsairauksiin luokiteltu harvinainen X-kromosomin välityksellä periytyvä glykosfingolipidien aineenvaihdunnan häiriö. Sairaus aiheutuu GLA-geenissä sijaitsevasta mutaatiosta, joka johtaa alfa-galaktosidaasi A -entsyymin puutteeseen ja täten glykolipidien (Gb3, lyso-GL-3) kertymiseen lysosomeihin. Fabryn taudista tunnetaan kaksi tautimuotoa, klassinen ja myöhemmin alkava, joista klassinen tautimuoto on yleensä vakavampi ja johtaa häiriöihin useiden elinten toiminnassa.
Fabryn tauti periytyy X-kromosomin välityksellä, joten sairaan miehen tyttäret ovat aina sairaita, kun taas poikalapsi ei voi koskaan saada sairautta aiheuttavaa geeniä isältään. Naisen tyttäret tai pojat voivat saada sairauden 50 % todennäköisyydellä. Heterotsygootteja naispotilaita pidettiin pitkään Fabryn taudin oireettomina kantajina, mutta nykyään tutkimuksen perusteella tiedetään, että naiset voivat kokea jopa yhtä vakavia oireita kuin miehet. Tämän epäillään liittyvän naisilla tapahtuvaan toisen X-kromosomin inaktivointiin.
Fabryn taudin oireet ovat naisilla todella moninaisia ja voivat potilaasta riippuen vaidella lievistä vakaviin. Neuropaattinen kipu on yleinen oire ja se voi alkaa jo lapsuudessa. Fabryn tauti voi johtaa vakaviin neurologisiin oireisiin sekä sydämen ja munuaisten vajaatoimintaan. Vakavat komplikaatioit ovat yleisimpiä miespotilailla ja klassisessa Fabryn taudissa, mutta niitä tavataan myös naispotilailla. Naisilla oireet alkavat keskimäärin myöhemmin kuin miehillä.
Fabryn taudin diagnosointi on haastavaa osittain samoista syistä riippuen kuin muidenkin harvinaissairauksien. Harvinaisairauksia tunnetaan useita tuhansia ja useiden harvinaisairauksien oireet muistuttavat yleisten sairauksien oireita. Lisäksi näitä käsitellään lääkärien koulutuksessa huomattavan vähän. Naisten korkeampiin diagnoosiviiveisiin saattaa vaikuttaa naisten historiallinen asema lääketieteessä. Näiden lisäksi Fabryn taudissa naisten sairastavuus on otettu tutkimuksen kohteeksi vasta viime vuosikymmeninä. Naisilla diagnoosiin vaaditaan aina GLA-geenin analyysi, sillä alfa-galaktosidaasi A -entsyymin aktiivisuus ei naisilla ole luotettava diagnoosimenetelmä. Lyso-GL-3-pitoisuuden on kuitenkin todettu olevan hyödyllinen indikaattori myös naisilla.
Fabryn tautia hoidetaan entsyymikorvaushoidolla, jossa käytetään agalsidaasi alfaa ja agalsidaasi beetaa. Lisäksi käytössä on kaitsijaproteiini migalastaatti, joka toimii vain tietynlaisiin mutaatioihin. Hoitojen on todettu stabiloivan elinten toimintaa sekä helpottavan esimerkiksi kipuoireita ja gastrointestinaalisia oireita.
Satunnainen toisen X-kromosomin inaktivaatio on naisilla alkionkehityksen aikana tapahtuva prosessi, jonka seurauksena vain toinen kahdesta X-kromosomista on aktiivisena naisen solussa. Naisen soluissa on siis aktiivisena vaihteleva osuus isältä perittyä X-kromosomia ja äidiltä perittyä X-kromosomia. Osalla naisista inaktivaation todettiin olevan vääristynyttä, jolloin mutatoitunut X-kromosomi oli aktiivisena suuremmassa osin. Tämän ei todettu kuitenkaan korreloivan oireiden vakavuuden tai sairauden fenotyypin kanssa. Fabryn tauti, GLA-geeni
Fabryn tauti periytyy X-kromosomin välityksellä, joten sairaan miehen tyttäret ovat aina sairaita, kun taas poikalapsi ei voi koskaan saada sairautta aiheuttavaa geeniä isältään. Naisen tyttäret tai pojat voivat saada sairauden 50 % todennäköisyydellä. Heterotsygootteja naispotilaita pidettiin pitkään Fabryn taudin oireettomina kantajina, mutta nykyään tutkimuksen perusteella tiedetään, että naiset voivat kokea jopa yhtä vakavia oireita kuin miehet. Tämän epäillään liittyvän naisilla tapahtuvaan toisen X-kromosomin inaktivointiin.
Fabryn taudin oireet ovat naisilla todella moninaisia ja voivat potilaasta riippuen vaidella lievistä vakaviin. Neuropaattinen kipu on yleinen oire ja se voi alkaa jo lapsuudessa. Fabryn tauti voi johtaa vakaviin neurologisiin oireisiin sekä sydämen ja munuaisten vajaatoimintaan. Vakavat komplikaatioit ovat yleisimpiä miespotilailla ja klassisessa Fabryn taudissa, mutta niitä tavataan myös naispotilailla. Naisilla oireet alkavat keskimäärin myöhemmin kuin miehillä.
Fabryn taudin diagnosointi on haastavaa osittain samoista syistä riippuen kuin muidenkin harvinaissairauksien. Harvinaisairauksia tunnetaan useita tuhansia ja useiden harvinaisairauksien oireet muistuttavat yleisten sairauksien oireita. Lisäksi näitä käsitellään lääkärien koulutuksessa huomattavan vähän. Naisten korkeampiin diagnoosiviiveisiin saattaa vaikuttaa naisten historiallinen asema lääketieteessä. Näiden lisäksi Fabryn taudissa naisten sairastavuus on otettu tutkimuksen kohteeksi vasta viime vuosikymmeninä. Naisilla diagnoosiin vaaditaan aina GLA-geenin analyysi, sillä alfa-galaktosidaasi A -entsyymin aktiivisuus ei naisilla ole luotettava diagnoosimenetelmä. Lyso-GL-3-pitoisuuden on kuitenkin todettu olevan hyödyllinen indikaattori myös naisilla.
Fabryn tautia hoidetaan entsyymikorvaushoidolla, jossa käytetään agalsidaasi alfaa ja agalsidaasi beetaa. Lisäksi käytössä on kaitsijaproteiini migalastaatti, joka toimii vain tietynlaisiin mutaatioihin. Hoitojen on todettu stabiloivan elinten toimintaa sekä helpottavan esimerkiksi kipuoireita ja gastrointestinaalisia oireita.
Satunnainen toisen X-kromosomin inaktivaatio on naisilla alkionkehityksen aikana tapahtuva prosessi, jonka seurauksena vain toinen kahdesta X-kromosomista on aktiivisena naisen solussa. Naisen soluissa on siis aktiivisena vaihteleva osuus isältä perittyä X-kromosomia ja äidiltä perittyä X-kromosomia. Osalla naisista inaktivaation todettiin olevan vääristynyttä, jolloin mutatoitunut X-kromosomi oli aktiivisena suuremmassa osin. Tämän ei todettu kuitenkaan korreloivan oireiden vakavuuden tai sairauden fenotyypin kanssa.