Streptococcus agalactiae - oireettomasta kantajuudesta raskauden aikaisiin infektioihin
Rantamäki, Salla (2025-04-25)
Streptococcus agalactiae - oireettomasta kantajuudesta raskauden aikaisiin infektioihin
(25.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933059
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933059
Tiivistelmä
B-ryhmän streptokokki (Streptococcus agalactiae) on grampositiivinen ja beetahemolyyttinen bakteeri. Se on vaginan ja ruuansulatuskanavan normaalimikrobistoon kuuluva bakteeri aikuisilla, mutta se tunnetaan myös infektioiden aiheuttajana. B-ryhmän streptokokin oireeton kantajuus on yleistä naisilla, ja sitä on tutkittu erityisesti raskaana olevilta naisilta. Bakteeri voi nousta raskaana olevan naisen vaginasta kohtuun ja infektoida sikiön, tai se voi tarttua vastasyntyneeseen synnytyksen aikana synnytyskanavasta tai kontaminoidusta lapsivedestä. Vastasyntyneelle B-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa vakavan infektion, kuten meningiitin.
Noin 10–30 % raskaana olevista naisista arvioidaan kantavan B-ryhmän streptokokkia maailmanlaajuisesti. Sen esiintyvyydessä on vaihtelua eri maanosien välillä. Esimerkiksi Itä- Aasiassa esiintyvyys on noin 11 % ja Karibialla noin 35 %. Suomessa B-ryhmän streptokokin kantajuuden esiintyvyys on noin 12–20 %.
B-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa laajan kirjon erilaisia infektioita raskaana olevalle naiselle, kuten bakteremian, sepsiksen, luutulehduksen tai sydänläppien tulehduksen. Bakteerin aiheuttamia lievempiä infektioita ovat esimerkiksi virtsatieinfektiot, kohtu- ja sikiökalvojen tulehdukset sekä kohdun limakalvon tulehdukset. B-ryhmän streptokokki voi myös johtaa ennenaikaiseen synnytykseen tai sikiön syntymiseen kuolleena. Erityisesti sikiökuolleisuuden vähentämiseksi ja vastasyntyneen tautien ehkäisemiseksi olisi tärkeää kehittää rokote B-ryhmän streptokokkia vastaan.
Virulenssitekijät ovat keskeisiä bakteerin taudinaiheuttamiskykyyn vaikuttavia molekyylejä. Ne voivat olla esimerkiksi bakteerisolun pinnalla olevia rakenteita, jotka auttavat tarttumisessa isäntäsoluun eli adhesiineja, tai bakteerin tuottamia molekyylejä, jotka auttavat isäntäsolun vahingoittamisessa, kuten erilaiset toksiinit. B-ryhmän streptokokille yksi keskeisin virulenssitekijä on sen tuottama polysakkaridikapseli. B-ryhmän streptokokki voidaan luokitella kymmeneen serotyyppiin (Ia, Ib, II-IX) sen polysakkaridikapselin pinnalla olevien hiilihydraattirakenteiden mukaan. Bakteerin serotyyppi voi vaikuttaa sen taudinaiheuttamiskykyyn. Esimerkiksi serotyyppi V on yleinen aikuisten invasiivisissa taudeissa, kun taas serotyyppi III vastasyntyneiden meningiitissä.
Tutkimus B-ryhmän streptokokista on tärkeää, jotta sen aiheuttamia infektioita sekä raskaana olevissa naisissa että vastasyntyneissä voitaisiin vähentää ja ehkäistä. Bakteerin tunteminen auttaa myös rokotekehityksessä. B-ryhmän streptokokkia vastaan ei ole vielä rokotetta, mutta sitä yritetään kehittää erilaisia pintarakenteita, kuten polysakkaridikapselin hiilihydraattirakenteita, vastaan. Tarve rokotteelle olisi suuri, sillä sen avulla voitaisiin ehkäistä infektioiden kehittymistä. Tutkielman tavoitteena on tarkastella bakteerin ominaisuuksia, jotka johtavat oireettomasta kantajuudesta infektion kehittymiseen.
Noin 10–30 % raskaana olevista naisista arvioidaan kantavan B-ryhmän streptokokkia maailmanlaajuisesti. Sen esiintyvyydessä on vaihtelua eri maanosien välillä. Esimerkiksi Itä- Aasiassa esiintyvyys on noin 11 % ja Karibialla noin 35 %. Suomessa B-ryhmän streptokokin kantajuuden esiintyvyys on noin 12–20 %.
B-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa laajan kirjon erilaisia infektioita raskaana olevalle naiselle, kuten bakteremian, sepsiksen, luutulehduksen tai sydänläppien tulehduksen. Bakteerin aiheuttamia lievempiä infektioita ovat esimerkiksi virtsatieinfektiot, kohtu- ja sikiökalvojen tulehdukset sekä kohdun limakalvon tulehdukset. B-ryhmän streptokokki voi myös johtaa ennenaikaiseen synnytykseen tai sikiön syntymiseen kuolleena. Erityisesti sikiökuolleisuuden vähentämiseksi ja vastasyntyneen tautien ehkäisemiseksi olisi tärkeää kehittää rokote B-ryhmän streptokokkia vastaan.
Virulenssitekijät ovat keskeisiä bakteerin taudinaiheuttamiskykyyn vaikuttavia molekyylejä. Ne voivat olla esimerkiksi bakteerisolun pinnalla olevia rakenteita, jotka auttavat tarttumisessa isäntäsoluun eli adhesiineja, tai bakteerin tuottamia molekyylejä, jotka auttavat isäntäsolun vahingoittamisessa, kuten erilaiset toksiinit. B-ryhmän streptokokille yksi keskeisin virulenssitekijä on sen tuottama polysakkaridikapseli. B-ryhmän streptokokki voidaan luokitella kymmeneen serotyyppiin (Ia, Ib, II-IX) sen polysakkaridikapselin pinnalla olevien hiilihydraattirakenteiden mukaan. Bakteerin serotyyppi voi vaikuttaa sen taudinaiheuttamiskykyyn. Esimerkiksi serotyyppi V on yleinen aikuisten invasiivisissa taudeissa, kun taas serotyyppi III vastasyntyneiden meningiitissä.
Tutkimus B-ryhmän streptokokista on tärkeää, jotta sen aiheuttamia infektioita sekä raskaana olevissa naisissa että vastasyntyneissä voitaisiin vähentää ja ehkäistä. Bakteerin tunteminen auttaa myös rokotekehityksessä. B-ryhmän streptokokkia vastaan ei ole vielä rokotetta, mutta sitä yritetään kehittää erilaisia pintarakenteita, kuten polysakkaridikapselin hiilihydraattirakenteita, vastaan. Tarve rokotteelle olisi suuri, sillä sen avulla voitaisiin ehkäistä infektioiden kehittymistä. Tutkielman tavoitteena on tarkastella bakteerin ominaisuuksia, jotka johtavat oireettomasta kantajuudesta infektion kehittymiseen.