Rankkasateiden määrä ja voimakkuus Suomessa : Touko-syyskuussa vuosina 2014-2024
Kurvinen, Tyyne (2025-04-28)
Rankkasateiden määrä ja voimakkuus Suomessa : Touko-syyskuussa vuosina 2014-2024
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933481
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042933481
Tiivistelmä
Rankkasateet ovat yleistyvä ja voimistuva ilmiö sekä Suomessa että globaalisti. Sademäärien ja sateiden voimakkuuksien ennustetaan kasvavan ilmastonmuutoksen myötä, millä on vaikutusta luontoon ja yhteiskuntaan. Suuremmat sademäärät ja voimakkaammat sateet vaikuttavat muun muassa kaupunkien hulevesijärjestelmien ja infrastruktuurin suunnitteluun sekä viljelyolosuhteisiin ja ravinteiden huuhtoutumisen lisääntymiseen pintavalunnan mukana.
Sademäärät ovat yksi tärkeimmistä tarkasteltavista muuttujista ilmastonmuutoksen vaikutusten yhteydessä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon keskilämpötila nousee ja ilmakehä lämpenee. Lämpimämpi ilmakehä pystyy sitomaan enemmän kosteutta, mikä tarkoittaa sitä, että sateiden voimakkuus kasvaa. Sademäärien on ennustettu kasvavan erityisesti lähellä napa-alueita. Esimerkiksi Pohjois-Suomi kuuluu tähän riskialueeseen.
Suomessa sademäärät tulevat kasvamaan sekä kesällä että talvella. Erityisesti talven sademäärien ennustetaan kasvavan. Kesäisin sadepäivien määrä ei välttämättä lisäänny sademäärien lisääntyessä. Tämä tarkoittaa, että sateet tulevat voimistumaan.
Tässä tutkielmassa sade määritellään rankkasateeksi, jos tunnin aikana mitattu sademäärä ylittää 7,0 mm. Tutkielman tavoitteena on vertailla rankkasateiden määrää ja voimakkuutta Suomessa neljällä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla. Tutkielmassa tarkastellut havaintoasemat ovat Lohja Porla, Kuhmo Kalliojoki, Siikajoki Ruukki ja Utsjoki Nuorgam. Tutkielmassa tarkastellaan myös, onko havaintoasemien läheisyydessä sijaitsevilla vesialueilla vaikutusta rankkasateisiin. Tutkielma lisää myös ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rankkasateisiin Suomessa.
Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynsin Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien sademääriä touko-syyskuilta vuosina 2014–2024. Sademääristä käytin tunnin välein mitattuja hetkellishavaintoja sekä touko-syyskuiden kuukausittaisia sadesummia. Rankkasateiden määrien ja voimakkuuksien vertailun suoritin Excel taulukkolaskentaohjelmistossa suodattamalla ja havainnollistamalla sademääriä. Käytin myös Maastotietokannan hydrografia aineistoja havaintoasemien läheisyydessä sijaitsevien vesialueiden ja niiden vaikutusten tarkasteluun. Näiden aineistojen avulla tein vyöhykeanalyysin (engl. bufferanalysis) havaintoasemien ympärille.
Eniten rankkasateita on mitattu Suomen sateisimmilla alueilla sijaitsevilla Lohjan Porlan ja Kuhmon Kalliojoen havaintoasemilla. Vähiten rankkasateita mitattiin Utsjoen Nuorgamin havaintoasemalla, joka sijaitsee yhdellä Suomen vähäsateisimmista alueista Pohjois-Lapissa. Voimakkaimmat rankkasateet esiintyivät Lohjan Porlan havaintoasemalla. Havaintoasemien läheisyydessä sijaitsevilla vesialueilla on voimistava ja ylläpitävä vaikutus rankkasateisiin. Tuloksia voi hyödyntää jatkossa rankkasateiden määrässä ja voimakkuudessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten vertailuun.
Sademäärät ovat yksi tärkeimmistä tarkasteltavista muuttujista ilmastonmuutoksen vaikutusten yhteydessä. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon keskilämpötila nousee ja ilmakehä lämpenee. Lämpimämpi ilmakehä pystyy sitomaan enemmän kosteutta, mikä tarkoittaa sitä, että sateiden voimakkuus kasvaa. Sademäärien on ennustettu kasvavan erityisesti lähellä napa-alueita. Esimerkiksi Pohjois-Suomi kuuluu tähän riskialueeseen.
Suomessa sademäärät tulevat kasvamaan sekä kesällä että talvella. Erityisesti talven sademäärien ennustetaan kasvavan. Kesäisin sadepäivien määrä ei välttämättä lisäänny sademäärien lisääntyessä. Tämä tarkoittaa, että sateet tulevat voimistumaan.
Tässä tutkielmassa sade määritellään rankkasateeksi, jos tunnin aikana mitattu sademäärä ylittää 7,0 mm. Tutkielman tavoitteena on vertailla rankkasateiden määrää ja voimakkuutta Suomessa neljällä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla. Tutkielmassa tarkastellut havaintoasemat ovat Lohja Porla, Kuhmo Kalliojoki, Siikajoki Ruukki ja Utsjoki Nuorgam. Tutkielmassa tarkastellaan myös, onko havaintoasemien läheisyydessä sijaitsevilla vesialueilla vaikutusta rankkasateisiin. Tutkielma lisää myös ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rankkasateisiin Suomessa.
Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynsin Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien sademääriä touko-syyskuilta vuosina 2014–2024. Sademääristä käytin tunnin välein mitattuja hetkellishavaintoja sekä touko-syyskuiden kuukausittaisia sadesummia. Rankkasateiden määrien ja voimakkuuksien vertailun suoritin Excel taulukkolaskentaohjelmistossa suodattamalla ja havainnollistamalla sademääriä. Käytin myös Maastotietokannan hydrografia aineistoja havaintoasemien läheisyydessä sijaitsevien vesialueiden ja niiden vaikutusten tarkasteluun. Näiden aineistojen avulla tein vyöhykeanalyysin (engl. bufferanalysis) havaintoasemien ympärille.
Eniten rankkasateita on mitattu Suomen sateisimmilla alueilla sijaitsevilla Lohjan Porlan ja Kuhmon Kalliojoen havaintoasemilla. Vähiten rankkasateita mitattiin Utsjoen Nuorgamin havaintoasemalla, joka sijaitsee yhdellä Suomen vähäsateisimmista alueista Pohjois-Lapissa. Voimakkaimmat rankkasateet esiintyivät Lohjan Porlan havaintoasemalla. Havaintoasemien läheisyydessä sijaitsevilla vesialueilla on voimistava ja ylläpitävä vaikutus rankkasateisiin. Tuloksia voi hyödyntää jatkossa rankkasateiden määrässä ja voimakkuudessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten vertailuun.