”Ettei aina olis siinä porukassa vaan niinkun käymässä” : Inklusiivisuuden toteutuminen romanilasten varhaiskasvatuksessa
Viertola, Hilja (2025-04-29)
”Ettei aina olis siinä porukassa vaan niinkun käymässä” : Inklusiivisuuden toteutuminen romanilasten varhaiskasvatuksessa
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034366
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034366
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää romanikulttuuriin kuuluvien lasten inkluusion toteutumista varhaiskasvatusryhmissä. Romanit ovat Suomen suurin kulttuurinen vähemmistöryhmä, jonka sosioekonominen tilanne on keskimääräisesti heikompi kuin valtaväestöllä. Inklusiivisuus tiivistettynä tarkoittaa monimuotoisuuden, tasa-arvon ja yksilöllisyyden onnistunutta huomioimista.
Tutkimuksessa perehdyttiin inkluusioon käsitteenä, romanikulttuurin peruspiirteisiin ja historiaan sekä varhaiskasvatuksen määrittelyyn. Taustateoriana tutkimuksessa toimi Opetushallituksen tekemä laaja selvitys vuodelta 2020. Sen avulla pystyttiin kertomaan jo tutkittua tietoa romanien varhaiskasvatuksesta. Inkluusion toteutumista tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: perheiden kanssa tehtävä yhteistyö ja sitoutuminen varhaiskasvatukseen, lasten henkilökunnan asenteet ja lasten väliset ystävyyssuhteet. Aihetta tutkittiin kahden tutkimuskysymyksen avulla, jotka liittyivät inkluusiota tukeviin tekijöihin ja inklusiivisuuden toteutumisen haasteisiin. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yhden pirkanmaalaisen kunnan varhaiskasvatuksessa toimineita työntekijöitä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen tyypittelyn avulla.
Tutkimuksen tulokset ovat pitkälti yhtäläiset Opetushallituksen selvityksen (2020) kanssa. Haastateltavat kokivat monikulttuurisuuden positiivisena asiana. Epäsäännöllinen osallistuminen varhaiskasvatukseen nähtiin suurena tekijänä romanilasten inkluusion toteutumattomuudessa. Moni vastaajista koki, etteivät romanikulttuuriin kuuluvat lapset tarvitse erityistä tukea valtaväestöön kuuluviin lapsiin verrattuna. Tutkimus selkeyttää vaikeasti ymmärrettävää inkluusion käsitettä, joten tutkimuksen tulokset voivat auttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä edistämään niin romanilasten kuin kaikkien muidenkin lasten inklusiivista kasvamista.
Tutkimuksessa perehdyttiin inkluusioon käsitteenä, romanikulttuurin peruspiirteisiin ja historiaan sekä varhaiskasvatuksen määrittelyyn. Taustateoriana tutkimuksessa toimi Opetushallituksen tekemä laaja selvitys vuodelta 2020. Sen avulla pystyttiin kertomaan jo tutkittua tietoa romanien varhaiskasvatuksesta. Inkluusion toteutumista tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: perheiden kanssa tehtävä yhteistyö ja sitoutuminen varhaiskasvatukseen, lasten henkilökunnan asenteet ja lasten väliset ystävyyssuhteet. Aihetta tutkittiin kahden tutkimuskysymyksen avulla, jotka liittyivät inkluusiota tukeviin tekijöihin ja inklusiivisuuden toteutumisen haasteisiin. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yhden pirkanmaalaisen kunnan varhaiskasvatuksessa toimineita työntekijöitä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen tyypittelyn avulla.
Tutkimuksen tulokset ovat pitkälti yhtäläiset Opetushallituksen selvityksen (2020) kanssa. Haastateltavat kokivat monikulttuurisuuden positiivisena asiana. Epäsäännöllinen osallistuminen varhaiskasvatukseen nähtiin suurena tekijänä romanilasten inkluusion toteutumattomuudessa. Moni vastaajista koki, etteivät romanikulttuuriin kuuluvat lapset tarvitse erityistä tukea valtaväestöön kuuluviin lapsiin verrattuna. Tutkimus selkeyttää vaikeasti ymmärrettävää inkluusion käsitettä, joten tutkimuksen tulokset voivat auttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä edistämään niin romanilasten kuin kaikkien muidenkin lasten inklusiivista kasvamista.