Millainen on hyvä ystävä 3–5-vuotiaiden lasten kertomana?

Abstract

Lapset ovat varhaiskasvatuksessa päivittäin tekemisissä monien vertaistensa kanssa ja muodostavat ystävyyssuhteita. Kansallisessa, varhaiskasvatusta velvoittavassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2022) tuodaan esiin vertaisryhmä ja ryhmässä toimiminen tärkeänä osana oppimista sekä henkilökunnan tehtävä vertais- ja ystävyyssuhteiden tukemisessa. Ystävyyssuhteet ovat monin tavoin merkityksellisiä lapsen kehitykselle, sillä ystävyyssuhteet ovat vastavuoroisia ja vapaaehtoisia suhteita, joita lapset muodostavat keskenään. Tutkimukseni tuo esiin 3–5-vuotiaiden lasten näkökulmaa ja lapsia tiedon tuottajina. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millainen on hyvä ystävä 3–5-vuotiaiden lasten mielestä. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä selvitettiin mitä lapset piirtävät hyvästä ystävästä. Toisella tutkimuskysymyksellä selvitettiin, mitä lapset kertovat hyvästä ystävästä. Tutkimukseen osallistui 23 lasta yhden suomalaisen päiväkodin kahdesta lapsiryhmästä. Aineisto koostui lasten piirustuksista (N=22) ja haastatteluista (N=23). Aineiston keräämiseen kuului aiheeseen virittely kirjan avulla, piirtäminen sekä haastattelu. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina. Piirustusaineisto ja haastatteluaineisto analysoitiin erillisinä. Visuaalisen piirustusaineiston perusteella lapset kuvasivat hyvää ystävää hahmojen, ympäristön ja tekemisen kautta. Piirustuksissa oli hahmoina eläimiä ja ihmisiä. Hyvä ystävä oli lapsen vertainen, perheenjäsen tai sukulainen. Ympäristöä kuvaavissa kuvissa oli luontoon ja lasten lähiympäristöön liittyviä asioita. Tekemistä piirustuksissa oli yhdessä tekeminen sekä tutkimuksen teon vaikutus. Haastatteluaineiston perusteella lapset liittivät hyvään ystävään yhdessä olemisen, ystävyyttä haastavia tekijöitä sekä erilaisia ystävän ominaisuuksia. Yhdessä olemiseen kuului leikkiminen, mieluisa yhteinen tekeminen ja läheisyys. Ystävyyttä haastoivat erilaiset ystävyyteen liittyvät haasteet ja kiusaaminen. Ystävän ominaisuuksiin kuului erilaiset ystävän määrittelyt sekä luonteenpiirteet ja toiminta. Kirjan vaikutus näkyi sekä piirustuksissa että haastatteluissa. Tulokset olivat yhteneviä aikaisemman aiheesta tehdyn tutkimuksen kanssa. Jatkotutkimuksissa voisi tutkia ystävyyden eri termejä ja niiden merkityksiä sekä sitä, miksi lapset pitävät perheenjäseniään ja sukulaisiaan ystävinä.