Varhaiskasvatuksen opettajan leikillisyys
Lindell, Ida-Liina (2025-04-29)
Varhaiskasvatuksen opettajan leikillisyys
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034404
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025043034404
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia leikillisyyden ulottuvuuksien piirteitä varhaiskasvatuksen opettajat ilmentävät vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Lisäksi haluttiin saada selville, mitä havaintoja varhaiskasvatuksen opettajat itse tekevät omasta leikillisyydestään. Tutkimukseen osallistui kahdesta päiväkotiryhmästä yhteensä neljä opettajaa sekä 15 lasta.
Tutkimusaineisto keräämisessä hyödynnettiin aineistotriangulaatiota eli aineistoa kerättiin kahdella eri tavalla, videoimalla sekä stimulated recall- ja teemahaastattelulla. Ensin videoitiin neljä vuorovaikutteista leikkitilannetta, jonka jälkeen videot lähetettiin kullekin opettajalle. Tutkija katsoi videot läpi, teki omia havaintoja sekä luokitteli havainnot leikillisyyden ulottuvuuksien alle. Myös tutkittava katsoi oman videonsa läpi ennen haastattelua ja teki omia havaintoja omasta leikillisyydestään. Haastattelut toteutettiin stimulated recall-haastatteluna, jossa oli lisäksi lyhyt teemahaastatteluosio. Haastattelujen jälkeen sekä video- että haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Videomateriaalissa eniten leikillisyyden ulottuvuuksista esiintyi vuorovaikutuksen leikillisyys, joka piti sisällään positiivisen ilmapiirin, innostumisen lapsen innostuksesta sekä sensitiivisyyden lapsen tarpeita ja tunteita kohtaan. Avoimuuden leikillisyyden piirteet näyttäytyivät spontaanina sopeutumisena muuttuviin tilanteisiin sekä lasten ideoiden vastaanottamisena ja niiden kautta leikin rikastamisena. Älyllis-luovan leikillisyyden piirteitä videoilla olivat uusien ideoiden keksiminen, mielikuvituksen käyttö sekä uteliaisuus lasten leikkejä kohtaan. Kevytmielinen leikillisyys puolestaan esiintyi videoilla opettajien sitoutumisena leikilliseen toimintaan, rentouden ja huumorin ylläpitämisenä sekä olemalla lasten tasolla.
Haastattelumateriaalin pohjalta saatiin selville neljä päähavaintoa varhaiskasvatuksen opettajien leikillisyydestä, jotka muodostuivat samankaltaisista yksittäisistä havainnoista. Näitä päähavaintoja olivat ”vuorovaikutus”, ”opettajan itsessään tunnistama piirre”, ”lapsen leikkitaitojen vahvistaminen ja leikin rikastaminen” sekä ”mukana päivän aikana erilaisissa tilanteissa”.
Tutkimuksen voisi tulevaisuudessa tehdä suuremmassa mittakaavassa, jotta saataisiin laajempi kuva varhaiskasvatuksen opettajien ilmentävästä leikillisyydestä. Lisäksi yhtenä jatkotutkimusideana on esimerkiksi tutkimus, jossa tutkittaisiin, miten leikillisyys näkyy erilaisissa tilanteissa. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on opettajan leikillisyyden vaikutukset esimerkiksi lapsen sosiaalisiin taitoihin tai hyvinvointiin.
Tutkimusaineisto keräämisessä hyödynnettiin aineistotriangulaatiota eli aineistoa kerättiin kahdella eri tavalla, videoimalla sekä stimulated recall- ja teemahaastattelulla. Ensin videoitiin neljä vuorovaikutteista leikkitilannetta, jonka jälkeen videot lähetettiin kullekin opettajalle. Tutkija katsoi videot läpi, teki omia havaintoja sekä luokitteli havainnot leikillisyyden ulottuvuuksien alle. Myös tutkittava katsoi oman videonsa läpi ennen haastattelua ja teki omia havaintoja omasta leikillisyydestään. Haastattelut toteutettiin stimulated recall-haastatteluna, jossa oli lisäksi lyhyt teemahaastatteluosio. Haastattelujen jälkeen sekä video- että haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Videomateriaalissa eniten leikillisyyden ulottuvuuksista esiintyi vuorovaikutuksen leikillisyys, joka piti sisällään positiivisen ilmapiirin, innostumisen lapsen innostuksesta sekä sensitiivisyyden lapsen tarpeita ja tunteita kohtaan. Avoimuuden leikillisyyden piirteet näyttäytyivät spontaanina sopeutumisena muuttuviin tilanteisiin sekä lasten ideoiden vastaanottamisena ja niiden kautta leikin rikastamisena. Älyllis-luovan leikillisyyden piirteitä videoilla olivat uusien ideoiden keksiminen, mielikuvituksen käyttö sekä uteliaisuus lasten leikkejä kohtaan. Kevytmielinen leikillisyys puolestaan esiintyi videoilla opettajien sitoutumisena leikilliseen toimintaan, rentouden ja huumorin ylläpitämisenä sekä olemalla lasten tasolla.
Haastattelumateriaalin pohjalta saatiin selville neljä päähavaintoa varhaiskasvatuksen opettajien leikillisyydestä, jotka muodostuivat samankaltaisista yksittäisistä havainnoista. Näitä päähavaintoja olivat ”vuorovaikutus”, ”opettajan itsessään tunnistama piirre”, ”lapsen leikkitaitojen vahvistaminen ja leikin rikastaminen” sekä ”mukana päivän aikana erilaisissa tilanteissa”.
Tutkimuksen voisi tulevaisuudessa tehdä suuremmassa mittakaavassa, jotta saataisiin laajempi kuva varhaiskasvatuksen opettajien ilmentävästä leikillisyydestä. Lisäksi yhtenä jatkotutkimusideana on esimerkiksi tutkimus, jossa tutkittaisiin, miten leikillisyys näkyy erilaisissa tilanteissa. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on opettajan leikillisyyden vaikutukset esimerkiksi lapsen sosiaalisiin taitoihin tai hyvinvointiin.