Ikiroudan tila Fennoskandiassa : Ikiroudan levinneisyyden muutos Skandinavian niemimaalla
Arimaa, Juhani (2025-04-30)
Ikiroudan tila Fennoskandiassa : Ikiroudan levinneisyyden muutos Skandinavian niemimaalla
(30.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235145
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235145
Tiivistelmä
Ikirouta kattaa tällä hetkellä noin 24 % pohjoisen pallonpuoliskon maa-alasta, mutta se sulaa kiihtyvää vauhtia. Tutkimuksia ikiroudan levinneisyyden muutoksista ja vasteesta ilmastonmuutokseen tehdään kiihtyvällä tahdilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ikiroudan levinneisyyttä pohjoisella pallonpuoliskolla sekä tutkitaan tarkemmin ikiroudan tilaa Fennoskandian alueella ja sen viime vuosikymmenien muutosta Skandinavian niemimaan alueella.
Arktinen alue lämpenee 2–3 kertaa nopeammin globaaliin ilmaston lämpenemiseen verrattuna ja ikiroudan lämpötilat ovat nousseet ennätyskorkeiksi. Tutkijat ovat huolissaan ikiroutaekosysteemien ja ilmaston vuorovaikutussuhteista muun muassa globaalin hiilen kierron kannalta. Nykyinen arvio ikiroutavyöhykkeen orgaanisen hiilen kokonaismäärästä on 1460–1600 miljardia tonnia. Nykyään hiilinieluina toimivat suoalueet voivat ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vuoksi muuttua hiilen lähteeksi. Lämpötila, orgaaninen hiili ja maajää ovat keskeisiä säätelijöitä määritettäessä ikiroudan ekosysteemien vaikutusta globaaliin hiilenkiertoon. Tämän tutkimuksen yhteenvedossa pohditaan, onko ikirouta kokonaan katoava luonnon ilmiö Skandinaviassa vai voiko esimerkiksi valtamerten termohaliinikierron häiriintyminen muuttaa ilmasto-olosuhteita odottamattomaan suuntaan.
Arktinen alue lämpenee 2–3 kertaa nopeammin globaaliin ilmaston lämpenemiseen verrattuna ja ikiroudan lämpötilat ovat nousseet ennätyskorkeiksi. Tutkijat ovat huolissaan ikiroutaekosysteemien ja ilmaston vuorovaikutussuhteista muun muassa globaalin hiilen kierron kannalta. Nykyinen arvio ikiroutavyöhykkeen orgaanisen hiilen kokonaismäärästä on 1460–1600 miljardia tonnia. Nykyään hiilinieluina toimivat suoalueet voivat ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vuoksi muuttua hiilen lähteeksi. Lämpötila, orgaaninen hiili ja maajää ovat keskeisiä säätelijöitä määritettäessä ikiroudan ekosysteemien vaikutusta globaaliin hiilenkiertoon. Tämän tutkimuksen yhteenvedossa pohditaan, onko ikirouta kokonaan katoava luonnon ilmiö Skandinaviassa vai voiko esimerkiksi valtamerten termohaliinikierron häiriintyminen muuttaa ilmasto-olosuhteita odottamattomaan suuntaan.