Markkinoiden tehokkuus informaation aikakaudella
Savolainen, Lari (2025-05-05)
Markkinoiden tehokkuus informaation aikakaudella
Savolainen, Lari
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637677
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637677
Tiivistelmä
Tutkielmassa luodaan kirjallisuuskatsauksen avulla tiivis esitys markkinoiden tehokkuudesta ja käyttäytymistaloustieteestä sekä niiden soveltumisesta nykyisiin informaation täyteisiin rahoitusmarkkinoihin. Tutkielmassa pyritään ymmärtämään parin vuoden takaista GameStop-ilmiötä, jossa tietyt sijoittajien popularisoimien osakkeiden kurssi lähtee nousemaan ilman yhtiön taloudellisessa tilanteessa tapahtunutta muutosta. Markkinoiden tehokkuudella tarkoitetaan sitä, että yhtiön osakekurssi heijastaa kaiken saatavilla olevan tiedon ja markkinat koostuvat rationaalisista sijoittajista, jotka kilpailevat keskenään ja pyrkivät ennustamaan arvopaperien hinnanmuutoksia. Kun markkinat ovat tehokkaat, osakkeen kurssi noudattaa ”juopon kulkua”, jolloin sijoittajat eivät tiedä tulevia kurssiliikkeitä. Markkinoiden tehokkuuden keskustelu on alkanut jo 60-luvulla ja jatkunut tähän päivään asti. Tänä aikana yhteiskunta ja rahoitusmarkkinat ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi.
Vaikka markkinoiden tehokkuus on laajasti tunnustettu tosiasia, ovat tutkijat empiirisissä kokeissa havainneet useita anomalioita, eli poikkeuksia markkinoiden tehokkuuden hypoteesista. Markkinoiden tehokkuuden hypoteesia on tullut haastamaan käyttäytymistaloustieteen teoriat, jotka painottavat ihmisen psyykeen vaikutusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan sekä erilaisia olosuhteita, jotka estävät markkinoiden tehokkuuden toteutumisen. Näihin haasteisiin markkinoiden tehokkuuden tukijat ovat pyrkineet vastaamaan haastamalla käyttäytymistaloustiedettä sen kyvyttömyydestä tarjota yksiselitteistä mallia markkinoiden toiminnasta.
Nykypäivänä huomio kiinnittyy entistä enemmän sosiaalisen median ja erilaisten kaupankäyntisovellusten pelillistämisominaisuuksien vaikutukseen sijoittamisessa. Nämä alustat vaikuttavat eniten aloitteleviin sijoittajiin ja ohjaa näiden sijoituspäätöksiä paljon huomiota saaneisiin osakkeisiin. Vaikka sosiaalinen media voimistaa laumakäyttäytymistä, se kuitenkin myös lisää keskustelua ja analyysia osakkeista ja siten parantaa osakkeiden hinnanmuodostusprosessia.
GameStop-ilmiötä voidaan tarkastella sekä markkinoiden tehokkuuden näkökulmasta että markkinoiden tehottomuuden näkökulmasta. Oleellista tarkastelussa on arvioida aikaväliä, jossa markkinoiden tehokkuus toteutuu. Tutkielmassa tuodaan myös esille se mahdollisuus, että markkinoiden tehokkuus on heikentynyt nykypäivänä. Syyksi voidaan tarjota indeksisijoittamisen suosion kasvua sekä sijoittajien itsenäisten päätösten vähentymistä. Vaikka informaatio on nykypäivänä lisääntynyt merkittävästi, pitäisi tiedon olla laadukasta ja sitä pitää osata tulkita. GameStop-ilmiö on todennäköisesti ainutlaatuinen ilmiö, johon on vaikuttanut muun muassa koronapandemian aikaiset rajoitukset ja sijoittamisen pelillistäminen. Voi kuitenkin myös olla mahdollista, ettei GameStop-ilmiö ole täysin kadonnut vaan siirtynyt esimerkiksi kryptovaluuttamarkkinoille.
Vaikka markkinoiden tehokkuus on laajasti tunnustettu tosiasia, ovat tutkijat empiirisissä kokeissa havainneet useita anomalioita, eli poikkeuksia markkinoiden tehokkuuden hypoteesista. Markkinoiden tehokkuuden hypoteesia on tullut haastamaan käyttäytymistaloustieteen teoriat, jotka painottavat ihmisen psyykeen vaikutusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan sekä erilaisia olosuhteita, jotka estävät markkinoiden tehokkuuden toteutumisen. Näihin haasteisiin markkinoiden tehokkuuden tukijat ovat pyrkineet vastaamaan haastamalla käyttäytymistaloustiedettä sen kyvyttömyydestä tarjota yksiselitteistä mallia markkinoiden toiminnasta.
Nykypäivänä huomio kiinnittyy entistä enemmän sosiaalisen median ja erilaisten kaupankäyntisovellusten pelillistämisominaisuuksien vaikutukseen sijoittamisessa. Nämä alustat vaikuttavat eniten aloitteleviin sijoittajiin ja ohjaa näiden sijoituspäätöksiä paljon huomiota saaneisiin osakkeisiin. Vaikka sosiaalinen media voimistaa laumakäyttäytymistä, se kuitenkin myös lisää keskustelua ja analyysia osakkeista ja siten parantaa osakkeiden hinnanmuodostusprosessia.
GameStop-ilmiötä voidaan tarkastella sekä markkinoiden tehokkuuden näkökulmasta että markkinoiden tehottomuuden näkökulmasta. Oleellista tarkastelussa on arvioida aikaväliä, jossa markkinoiden tehokkuus toteutuu. Tutkielmassa tuodaan myös esille se mahdollisuus, että markkinoiden tehokkuus on heikentynyt nykypäivänä. Syyksi voidaan tarjota indeksisijoittamisen suosion kasvua sekä sijoittajien itsenäisten päätösten vähentymistä. Vaikka informaatio on nykypäivänä lisääntynyt merkittävästi, pitäisi tiedon olla laadukasta ja sitä pitää osata tulkita. GameStop-ilmiö on todennäköisesti ainutlaatuinen ilmiö, johon on vaikuttanut muun muassa koronapandemian aikaiset rajoitukset ja sijoittamisen pelillistäminen. Voi kuitenkin myös olla mahdollista, ettei GameStop-ilmiö ole täysin kadonnut vaan siirtynyt esimerkiksi kryptovaluuttamarkkinoille.