Pesäpöntön korkeuden vaikutus kolopesijöiden pesävalintaan

Abstract

Toissijaiset kolopesijät ovat lintuja, jotka pesivät puiden runkoihin muodostuneisiin tai muiden lajien puihin kovertamiin koloihin, mutta eivät pysty itse luomaan omia pesäkolojaan. Näiden lintujen pesintää helpottamaan rakennetaan pesäpönttöjä, jotka vastaavat mitoiltaan luonnonkoloja. Pesäpöntöt ovat luonnonsuojelun lisäksi myös arvokas työkalu ekologisessa tutkimuksessa, mutta usein pöntön itsensä vaikutus pesintään ja siten myös tutkimukseen jää huomioimatta. Tässä tutkimuksessa keskityttiin pesäpöntön korkeuden vaikutukseen kolopesijöiden pesäpaikan valinnassa. Tutkimuslajeina toimivat talitiainen (Parus major), kirjosieppo (Ficedula hypoleuca), sinitiainen (Cyanistes caeruleus) ja kuusitiainen (Periparus ater). Linnuille tarjottiin kahta erikorkuista pesäpönttöä, jotka oli asetettu pariasetelmassa vierekkäisiin puihin noin 120 cm korkeuteen. Asentamalla pöntöt vierekkäisiin puihin pyrittiin varmistamaan, ettei pesää syntynyt kumpaankin pönttöön, vaan että vain toinen pöntöistä tulisi valituksi. Korkeampi pönttö oli pienille varpuslinnuille yleisesti tarjottu 28 cm korkea standardimittainen pönttö ja matalampi pönttö oli korkeudeltaan 18 cm korkea. Korkeutta lukuun ottamatta pönttöjen muut mitat ja materiaalit olivat samat. Tutkimuksessa käytettiin 42 paria pönttöjä, joista 32 pöntössä oli onnistunut pesintä. Pesiä ei muodostunut molempiin pönttöihin yhdessäkään pesäparissa. Tutkimuksessa havaittiin kirjosieppojen suosivan matalampaa pönttömallia ja tiaisten taas suosivan korkeampaa pönttömallia: 20:stä kirjosieposta 15 valitsi matalamman pöntön ja tiaisilla kaikki 12 pesää rakennettiin korkeisiin pönttöihin. Kirjosiepoilla pöntön korkeuden havaittiin vaikuttavan pesävalintaan lajin suosiessa matalampia pönttöjä ja tiaisilla pöntön korkeus vaikutti pesävalintaan lajien suosiessa korkeampia pönttöjä. Pesäpöntön korkeudella näyttäisi olevan vaikutusta lintujen pesävalintaan, mutta vaikutus vaihtelee lajeittain. Selvittämällä lajikohtaiset preferenssit voidaan jatkossa tarjota linnuille parempia pesäpaikkoja ja ottaa pöntön vaikutus tutkimukseen paremmin huomioon jatkossa.