Välituntiliikunta ja sen lisääminen alakoulussa
Jussila, Ellen (2025-05-10)
Välituntiliikunta ja sen lisääminen alakoulussa
(10.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342162
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342162
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää välituntiliikunnan merkitys alakoulussa sekä etsiä konkreettisia keinoja sen lisäämiseksi, jotta opettajat voivat hyödyntää niitä käytännössä. Lasten liikkumattomuus on kasvava haaste, ja koulupäivän aikaisella liikunnalla voidaan tehokkaasti edistää oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, oppimista ja sosiaalista kehitystä.
Tutkimuksessa käsiteltiin fyysistä aktiivisuutta eli kehon liikettä, joka kuluttaa energiaa, ja sen vastakohdan eli fyysisen inaktiivisuuden vaikutuksia oppilaiden terveyden näkökulmasta. Fyysinen inaktiivisuus, kuten pitkäaikainen istuminen, voi aiheuttaa terveysongelmia kuten ylipainoa, sydänsairauksia ja mielenterveyden häiriöitä. Tästä syystä liikkumisen lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla viideltä luokanopettajaopiskelijalta, joiden sivuaineena oli liikunta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Haastateltavat toivat esiin näkemyksiään välituntiliikunnan hyödyistä ja sen edistämiskeinoista koulupäivän aikana.
Tulokset osoittivat, että välituntiliikunta edistää lasten keskittymiskykyä, jaksamista ja oppimista. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi sillä on merkittäviä sosiaalisia hyötyjä, se esimerkiksi tukee ystävyyssuhteiden syntymistä ja ylläpitämistä, parantaa ryhmähengen muodostumista ja kehittää lasten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Opettajien rooli nousi keskeiseksi liikkumisen mahdollistajina ja esikuvina, ja heidän asenteensa ja toimintansa vaikuttavat suoraan oppilaiden aktiivisuuteen.
Konkreettisia keinoja välituntiliikunnan lisäämiseen olivat muun muassa koulun piha-alueen kehittäminen ja monipuolisten liikuntavälineiden tarjoaminen, opettajien aktiivinen osallistuminen ja tuki sekä oppilaslähtöiset ratkaisut, kuten "välkkäritoiminta", jossa oppilaat itse toimivat liikunnan ohjaajina. Myös koulun kulttuurilla ja ilmapiirillä on suuri merkitys liikunnallisen koulupäivän toteutumisessa.
Tutkimuksessa käsiteltiin fyysistä aktiivisuutta eli kehon liikettä, joka kuluttaa energiaa, ja sen vastakohdan eli fyysisen inaktiivisuuden vaikutuksia oppilaiden terveyden näkökulmasta. Fyysinen inaktiivisuus, kuten pitkäaikainen istuminen, voi aiheuttaa terveysongelmia kuten ylipainoa, sydänsairauksia ja mielenterveyden häiriöitä. Tästä syystä liikkumisen lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla viideltä luokanopettajaopiskelijalta, joiden sivuaineena oli liikunta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Haastateltavat toivat esiin näkemyksiään välituntiliikunnan hyödyistä ja sen edistämiskeinoista koulupäivän aikana.
Tulokset osoittivat, että välituntiliikunta edistää lasten keskittymiskykyä, jaksamista ja oppimista. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi sillä on merkittäviä sosiaalisia hyötyjä, se esimerkiksi tukee ystävyyssuhteiden syntymistä ja ylläpitämistä, parantaa ryhmähengen muodostumista ja kehittää lasten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Opettajien rooli nousi keskeiseksi liikkumisen mahdollistajina ja esikuvina, ja heidän asenteensa ja toimintansa vaikuttavat suoraan oppilaiden aktiivisuuteen.
Konkreettisia keinoja välituntiliikunnan lisäämiseen olivat muun muassa koulun piha-alueen kehittäminen ja monipuolisten liikuntavälineiden tarjoaminen, opettajien aktiivinen osallistuminen ja tuki sekä oppilaslähtöiset ratkaisut, kuten "välkkäritoiminta", jossa oppilaat itse toimivat liikunnan ohjaajina. Myös koulun kulttuurilla ja ilmapiirillä on suuri merkitys liikunnallisen koulupäivän toteutumisessa.